Viime viikon torstain agitreeneissä tuli todellinen ahaa-elämys. Miksi meidän agi ei oikein suju. Jos minä olen paikalla ja en liiku, missään ei ole mitään ongelmia. Silloin Kaisla hyppää oikein nätisti ja keskittyy tekemiseen. Mutta ongelmat alkaa siitä, jos minä juoksen ja samalla ohjaisin. Torstain agitreeneissä oli periaatteessa kolme hypyn alkusuora (hypyt eivät olleet ihan suorassa linjassa, mutta kuitenkin). Kun otin Kaislan kahden hypyn takaa ja lähdin vapautuksen jälkeen liikkeelle, Kaislalle tuli ihan hirveä kiire, jolloin hypyistä mentiin ohi tai rimat tippuivat. Jos olin paikallaan kahden hypyn päässä, ei mitään ongelmaa. Tuli oikein nätisti. Tokalla kierroksella tehtiin avointa kepppikulmaa, jopa hypyn takaa. Se sujui oikein hienosti, koska olin paikoillaan, paitsi keppien aikana liikuin. Kotiläksyksi saatiin namilautasia tyhjälle kentälle noin seitsemän metrin välein. Minun pitää liikkua ensin kävellen ja sitten juosten, ja Kaislan täytyy syödä kaikki namit.
Tyhjällä kentälle on ehditty käymään kaksi kertaa. Kaisla otti pelkistä namilautasista ihan hirveät kierrokset. Kaislalle tuli myös todella hyvää paikallaolo -harjoitusta. Mutta aluksi ei meinannut millään sujua, mutta seuraavalla kerralla jo paremmin. Lisäksi otin samalla kentällä molemmilla kerroilla myös seuraamista ja tunnarin alkeita (= yhden tunnarin etsimistä puskasta).
Eilen tokotreeneissä paikkaolot olivat ehkä huonommat kuin ennen taukoa. Omalla vuorolla kapula häiriötä. Kaisla maahan, kouluttajalla kapula -> Kaisla ei saa katsoa kapulaa, pitää luopua kapulasta. Aluksi oli vaikeaa, mutta tokalla kerralla jo oli parempi. Lopuksi vähän seuraamista kapulan jäädessä maahan. Semmosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti