lauantai 31. heinäkuuta 2010

Sari Vähäniityn agikoulutus Kiteellä


Tänään olimme Sari Vähäniityn agikoultuksessa. Rata oli kivanoloinen, jossa muutama jippo. Leimu meni ihan ok ekalla kerralla. Vähän oli jo alusta asti tahmeaa. Mutta hyvin jaksoi tsempata. Tykkäsin Vähäniityn tavasta kouluttaa, palautetta tuli melko paljon. Edelleenkin sama vanha juttu omasta vauhdista. Lisäksi koiralle ei saa näyttää, jos virheitä tulee. Leimulle pitää opettaa välistä vedot, ja esim. jos sanon tässä, niin se tarkoittaa, että estettä ei suoriteta, vaan tullaan tähän. Tätä Leimu ei siis vielä osaa. Kontakteilla oli namilautanen. Kiva ja mielenkiintoinen päivä oli kyllä. Muta jotenkin Leimussa ei ollut tänään vauhtia, voi johtua kuumuudesta tai sairastelusta, en tiedä. Katsellaan.

torstai 29. heinäkuuta 2010

Kuulumisia (+tähystys)


Leimu on nyt ollut reilun kaksi viikkoa hoidossa Mikkelissä. Hyvin on kuulemma mennyt, on ollut huomaamaton helppo hoitokoira. Leimu on saanut olla ilman talutushihnaa lähes koko ajan. Mökillä Leimu on jopa käynyt kahlailemassa, vaikka ei tykkääkään tassuja kastella... Lisäksi Leimu on oppinut myyrästämään, tai aikaisemmin se ei ole tajunnut mitä esim. Jaava ja Myrtti tekevät pellolla, mutta nyt siellä Leimu oli jonain iltana tehdyt isoja myyräloikkia. Leimu on syönyt suhteellisen hyvin heinäkuun ajan, mutta röyhtäilyt ovat jatkuneet. Nyt Leimu on ollut allergiaruualla noin kuutisen viikkoa.


Koska oireet eivät ole hellittäneet (lähinnä tällä hetkellä siis röyhtäily), niin Leimulla oli eilen Yliopistollisessa eläinsairaalassa vatsantähystys, sekä otettiin myös normaalit verinäytteet, joissa ei mitään poikkeavaa. Tähystyksessä todettiin mahalaukun ja ohutsuolen limakalvolla tulehdukseen viittaavia muutoksia. Suullisesti eläinlääkäri sanoi, että vatsalaukku on normaali, mutta ohutsuoli näyttää silmämäääräisesti kroonisesti tulehtuneelta, mutta yhteenvetoon näköjään on kirjoitanut, että muutoksia on molemmissa paikoissa. Mahalaukusta että suolesta otettiin koepalat, joiden tuloksia odotellaan kahden viikon sisällä.


Nyt hoidoksi aloitettiin Trikozol kuuri tulehdukseen ja tehokkaampi happosalpaaja (omepratsoli) vatsansuojaksi. Lisäksi ruokana jatketaaan allergiaruokaa ainakin koepalojen valmistumiseen saakka.


Leimun oli ollut ohjeiden mukaan ennen tähystystä kahdentoista tunnin paastolla, mutta siitä huolimatta sen vatsalaukku oli ollut täynnä mitä ilmeisimmin kiinankaalia. Meillä kotona siis viljellään kiinankaalia, ja sitä on tietenkin joka paikassa ja se on ollut aika monen koiramme herkkua. Mutta äiti vähän ihmetteli, että missä välissä Leimu olisi ehtinyt käydä syömässä kiinankaalia, kun olivat olleet aika pitkälti mökillä ennen tähystystä. Minä en siis ollut itse silloin kotosalla, vaan valmiina Helsingissä.


Tähystystä edeltävänä päivänä mietin, että onko tähystys sittenkin turha, kun se oli nyt heinäkuun syönyt normaalisti. Onneksi en kuitenkaan perunut sitä, vaan saatiin selville, että suolessa on jotain pielessä, eikä oireet oli minun mielikuvitukseni tuotetta. Leimu oli jälleen laihtunut pari kiloa, voi olla että se on nyt maalla kuluttanut enemmän kuin normaalisti kaupungissa. Eilen kun näin Leimun parin viikon jälkeen, niin heti huomasin, että paino on aavistuksen tippunut, nyt sitten se saa vähän enemmän ruokaa kuin normaalisti.

keskiviikko 7. heinäkuuta 2010

Agia


Tänään taas normaalit ryhmätreenit. Oltiin ulkona ja edelleen on todella kuumat säät. Onneksi vuoromme on tänä vuonna tuntia myöhemmin kuin viime vuonna eli 18-19. Tehtiin ihan kivaa lyhyttä pätkää. Treenattiin puomia vähän yksittäisenäkin esteenä, välillä namilautanen välillä ei. Tänään ehkä vaikutti sille, että mun kannattaisi juosta kauemmaksi alastulosta silloin, kun siellä ei ole namilautasta, Leimu kuitenkin näytti pysähtyvän oikeaan kohtaan ja tuli ehkä aavistuksen nopeammin. A:ata ei ollut tänään. Se tarvitseekin enemmän treenausta vielä paikan suhteen kuin puomi. Kepit olivat tänään todella nopeat ja Leimu haki oikealta puolelta jopa itsenäisesti kepit helposta kulmasta. Jotenkin tänään vauhtia oli aavistuksen vähemmän kuin yleensä, mutta ei kuitenkaan koko aikaa, välillä löytyi myös vauhtia. Mutta täytyy myöntää, että kuuma keli vaikuttaa...


Nyt blogi hiljenee muutamaksi viikoksi, kun mamman kesäloman alkaessa lähtee reissuun pariksi viikoksi Leimun jäädessä Mikkeliin vanhemmilleni hoitoon. Näillä näkymin seuraavan kerran agiliidellään heinäkuun lopussa / elokuun alussa. Toisaalta tauko on varmasti paikallaan myös Leimulle. Ja toivon mukaan Leimun terveys saataisiin selvitettyä tässä kesän aikana.

Kuvia agirodusta


Agirodusta muutama kuva. En olisi halunnut käyttää radalla aurinkolaseja, mutta mun oli pakko, koska herkkiin silmiini olisi käynyt liikaa suora auringonpaiste.


Kaikkien kuvien Copyright Anne Lind.





sunnuntai 4. heinäkuuta 2010

Agirotu 2-4.7.2010


Leimun kanssa osallistuin ensimmäistä kertaa agirotuun tänä vuonna. Perjantaina töiden jälkeen lähdettiin matkaan kohti Ylöjärveä. Noin neljän tunnin ajon jälkeen olin Ylöjärvellä, josta jatkettiin matkaa majapaikkaan Hannan & beaglejen ja Tiinan ja pörröjen kanssa. Majapaikka oli noin puolen tunnin ajomatkan päästä Yläjärveltä.


Lauantai aamuna startattiin puoli kahdeksaksi kisapaikalle, koska Titin eka rataantutustuminen oli jo kahdeksalta. Leimun ekan radan tutustuminen oli yhdeksän jälkeen. Eka rata vaikutti ihan mukavalle (kuten kaikki muutkin viikonlopun radat). Ekalla radalla tuomarina oli Sari NIkkilä. Pituudessa Leimu ei ponnistanut kunnolla, vaan otti palikoista lisää vauhtia, mutta yksikään palikka ei kaatunut! No mutta hypylle olin tekemässä takaaleikkausta ja ohjasin Leimun ohi hypyn, jolloin se hyppäsi hypyn väärään suuntaan -> hyl. Rata jatkettiin tieteysti loppuun ja Leimu hyppäsi A:lta alastulon yli. Minä tyhmä tyhmä, en ottanut sitä takaisin, vaan jatkoin loppuun asti. Tämä kostautui päivän tokalla radalla, jossa Leimu teki saman tempun. Tällä kertaa meillä oli virheetön rata, mutta palautin koiran kontaktille ja heti pois loppupalkalle. Tokan radan tuomaroi Heidi Viitaniemi. Heti tokan radan alkuun oli puomi ja putki vierekkäin, ja koiran piti mennä putkeen. Olin melko varma, että meidän rata kosahtaa jo heti alkuun. Kunnes opin rataantutusmisessa aivan uuden asian. Siinä oli siis hyppy hyppy ja putki.  Niin sen voi tehdä siten, että hyppyjen jälkeen valssaa blokaten puomin pois, ja tällä tavoin ohjasin Leimun onnistuneesti putkeen! Meillä on ollut ongelmana myös treeneissä saada Leimu putkeen puomin sijaan, mikäli molemmat ovat tarjolla. Lauantai oli ihan älyttömän kuuma päivä, joten olen todella tyytyväinen siihen, että Leimu teki innokkaasti kaksi rataa, tai no yksi ja puoli.


Sunnuntaina oli vuorossa joukkuekilpailut. Onneksi en ollut ilmoittanut Leimua millekään yksilöradalle, koska itse en kyllä olisi yhtään enempää kuin yhden radan juosta siinä helteessä. Sunnuntainakin tultiin heti aamulla aikaiseen, koska Jaavan joukkue oli heti ensimmäisessä rataantutustumisessa. Porkkismorkkis joukkue oli kolmannessa rataantutumisessa, eli onneksi myös suhteellisen aikaisin. Joukkueeseemme kuului Vinha, Hoppa, Leimu ja Ruka. Alunperin Taimin piti mennä vikana koirana, mutta Taimi ehtikin aloittaa jo juoksut. Leimun kanssa onnistuin sähläämään kolme hylkyä tulokseen, ja kaikki kolme hylkyä samalta esteeltä eli esteeltä numero kolme, joka oli putki. Ensin Leimu meni väärään päähän putkeä (ilmeisesti hypyiltä oli suhteellisen suora linja väärään päähään, niin koira olisi pitänyt ottaa tiukemmmin lähemmäksi), sitten korjasin sen kokonaan väärään putkeen ja sieltä vielä hurautin sen väärään päähän putkea ennen kuin oikea pää löytyi. Loppurata menikin oikein mallikkaasti. A:lla selvästi muisti eilisen ja hidasti tosi paljon. En valuttanut aivan maahan asti vaan vapautin, kun tuli kontaktille, samoin tein puomilla. Puomilla nimittäin hiipi koko alastulon erittäin hitaasti. Mutta "onneksi" muutkin joukkueessamme sähläsi, niin oma sähläys ei harmita niin paljoa... SItten lähdimmekin ajoissa pois, kun olimme katsoneet toisen porkkisjoukkueen radan. Helle teki tehtävänsä, ja ei tosiaan jaksanut jäädä loppuun asti. Ja ihan mukava oli tulla ajoissa kotiin.


Kaiken kaikkiaan mukava viikonloppu takana. Ensi vuonnahan agirotu onkin Lappeenrannassa, saa nähdä minkä verran itse saa osallistua, ja minkä verran täytyy olla talkoohommissa. Lyhyesti vielä, että Leimu jää nyt vähäksi aikaa kisatauolle, jonka aikana tavoitteena saada varmuus kontaktin paikasta,, keppeihin vauhtia ja paikallaolo ennen lähtöä. Voi olla, että alkuun keskitytään keppeihin, koska nyt ollaan ehkä kuitenkin tehty liikaa kontakteja. Allergiaruualle ei ole ollut kahden viikon jälkeen vaikutusta Leimun oloon (röyhtäilee ja ajoittaista ruokahaluuttomuutta), niin voi olla, että Leimu vielä tähystetään.