Paikkaolo epävarmuudesta huolimatta, osallistuimme Lpky:n järjestämään keskiviikon iltatokokokeeseen. Kenttä on tuttu, ja ajattelin myös, että jos Kaisla lähtee, niin se tulee mun luo, eikä ole muille häiriöksi.
Keskiviikko oli kuuma päivä. Töiden jälkeen hain koiran ja menimme kentälle, koska olin lupautunut talkoilemaan, ja otin ilmoittautumiset vastaan avoimesta luokasta (joka oli siis ensimmäisenä). Auto oli varjossa, ja sinne onneksi tuuli, joten Kaisla pärjäsi siellä hyvin.
Ennen koetta käytin Kaislan lyhyellä lenkillä ja vähän hengailemassa toisten koirien luona kentällä. Tuomarina kokeessa oli Anne Nokelainen. Alokas-luokan koiria oli 10. Paikkaolot olivat 4, 3, ja 3. Kaislan numero oli neljä, joten meitä onni suosi, että olimme reunassa. Mutta tuttu kenttä, pitkät välit ja toinen koira vain vieressä eivät auttaneet. Kaisla ei kestänyt. Mutta ei tässä voi muuta kuin katsoa peiliin. Kuten tuomari sanoi, koira on sillä tasolla, miten se tänään suorittaa. Ja tämä oli meidän päivän taso.
Minua ei oikein olisi hirveästi huvittanut enää mennä tekemään yksilöliikkeitä. Mutta toki ne teimme. Kaisla seuraaminen näyttää ihan hirveältä ja ihan ansaitusti siitä saimme 7. Liikkeestä maahan 9. Luoksetulo oli aivan super hieno, kerrankin tuli täysin suoraan sivulle, eikä jäänyt vinoon. Eli siitä ihan ansaitusti 10. Noutoesineen pitäminen 9. En tiedä, mistä piste meni. Kaukoohjaus myös 10, vaikka Kaislan piti liikkuria katsellakin. Estehyppy 6, rima tippui. Kaisla oli lähdössä jo liikkurin käskyllä, mutta pysyi! Se taas vaikutti ponnistukseen, eli en ole huolissani. Kokonaisvaikutus 8.
Yhteensä pisteitä 135 ja kolmostulos.
Tässä videona Kaislan suoritus, kiitos Marika kuvauksesta.
Sen verran täytyy vielä vähän kommentoida kokeita, että onhan Kaisla mennyt ihan älyttömästi eteenpäin. Vielä puoli vuotta sitten se ei esimerkiksi pysynyt liikkeestä maahan-liikkeessä maahan asennossa, vaan sipsutti mun perään. Puoli vuotta sitten ei olisi kyennyt olemaan paikoillaan yleisön ollessa selän takana (Pieksämäen tokokokeen luoksetulo) tai tekemään kaukoja yleisön ollessa takana. Eli sinällään Kaislan kehittymiseen voin olla tyytyväinen, vaikka isoin ongelma ei onnistunut kummassakaan kokeessa On siellä paljon hyviä asioita, joita meillä ei ollut vielä puoli vuotta sitten.
Nyt tässä meillä ei ole kiire minnekään. Harjoitellaan paikkaoloa sekä häiriössä että yksin. Pyrin myös yksin treenatessa tekemään ylipitkiä paikkaoloja, jotta siihen tulee varmuus. Lisäksi mietin, että sanonko mitään jättö-käskyä, koska kertaalleen on sanottu maahan, niin se tarkoittaa, että maassa ollaan niin kauan ennen kuin muuta sanotaan. Luoksetuloja ei vielä aleta opetella, koska haluan paikkaolon varmemmaksi. Luoksetulon stoppeja pitää alkaa harjoitella muulla tavalla, kuin jättämällä koira paikoilleen. Lisäksi otamme harjoitteluun tunnarin, ohjatun suunnat ja merkin häiriöt. Näillä eteenpäin ja katsotaan seuraavaa koetta vaikka vuoden päästä. :) Nyt yritän katsoa, josko päästäisiin rallyssa voittajan kokeisiin, ehkä vielä vähän aikaa kuitenkin siinäkin harjoitellaan esim. oikean puolen seuruuta.