Kulunut vuosi oli kaikin tavoin monipuolinen. Tontun hallittavuusongelmat näkyivät jo maaliskuussa poropaimennuskilpailussa ja pahenivat kevään mittaan, kunnes huhtikuussa Tonttu hyökkäsi kesken agiradan tappelemaan treenikaverin koiran kanssa. Alkuun olin sitä mieltä, että se oli sit siinä, ei tarvitse Tontun kanssa treenata. No kuitenkin lähdin hakemaan apua ongelmiin ongelmakoirakouluttajalta ja sen avulla teimme seitsemän viikon koulutusjakson, joka oli askel parempaan. Tontun hallittavuuden kouluttaminen jatkuu läpi elämän, ja ei se vieläkään ole sillä tasolla. millä haluaisin sen olevan.
Anaalit vaivasivat koko vuoden ja niitä tyhjenneltiin eläinlääkärin toimesta kahden viikon - kahden kuukauden välein. Opettelin myös itse tyhjentämään anaalit, mutta se oli liian kivualista Tontulle. Joulukuussa ne sitten leikattiin pois. Leikkaus sujui hyvin, mutta toipuminen ei niinkään. Tontulla on ulostamisongelmia, jotka johtuvatkin selkäkivusta. Nyt Tonttu on kipulääkityksellä ja katsotaan, mitä tammikuussa tehdään. Johtuuko kivut lihasjumista vai jostain muusta.
Agilityssa rimat saatiin alkuvuodesta Vappu Alatalon opeilla maksikorkeuteen. Kävimme usealla ulkopuolisella kouluttajalla hakemassa oppia (Olli-Jussi Rissanen, Kati Kylliäinen, Elena Kapustina, Jenna Caloander, Teemu Linna ja Timo Rannikko). Edellä mainituilta sai todella hyviä neuvoja ja mitä täytyy treenata. Ja eteenpäin on päästy!
Tokoa treenattiin koko vuosi. Häiriönsieto parani huomattavasti. Alokas ja käytännössä avoinkin olisi jo koevalmiita, mutta paikkamakuut ahdistaa. Kävimme kahdella ulkopuolisella kouluttajalla eli Riikka Pulliaisen ja Kati Kylliäisen treeneissä. Kummatkin treenipäivät olivat erittäin antoisat ja motivoivat treenaamaan lisää.
Oheisissa kuvissa Tonttu Riikka Pulliaisen tokokoulutuksessa Veera Kiurun kuvaamana.
Asettamani tavoitteet tälle vuodelle olivat:
- agilityssä kisaamisen aloittaminen
- tokossa kisavalmius ja eka koe
- poropaimennuskilpailuun osallistuminen
- arkielämän tottelevaisuus
Agilityssä kisavalmius saavutettiin jo keväällä, mutta hallittavuusongelmien takia starttasimme syyskuussa ekat viralliset startit. Hallikisoissa saavutimme hyvän häiriönsiedon ja keskittymiskyvyn radoille. Yhteensä kahdeksan radan jälkeen nousimme kakkosiin. Kakkosista ehdimme myös saada jo ensimmäisen luvan. Puomille ei saatu vielä tänä vuonna sellaista nopeutta, jonka sille haluan, ja jolle tiedän, Tontun pystyvän.
Tokossa saavutettiin syksystä kisavalmius, mutta emme ole startanneet kisoissa hallittavuusongelmien takia. En tiedä, uskallanko ikinä jättää Tonttua paikkamakuuseen, mutta katsotaan kuin meidän käy.
Osallistuimme poropaimennuskilpailuun ja sijoituimme sijalle 24. Tonttu ei ollut lainkaan minulla hallinnassa, mutta sen mitä se paimensi, niin paimensi hyvin. Esim. tokka ei kertaakaan hajonnut. Poropaimennustapahtuma oli yksi vuoden kohokohdista, sillä reissu oli oikein mukava kaikin puolin!
Arkielämän tottelevaisuuteen ja muuhunkin tottelevaisuuteen haimme apua ongelmakoirakouluttajalta. Sen johdolla tehtiin seitsemän viikon ongelmakoirakoulutusjakso, jonka jälkeen Tontun ohitukset ja muu hallinta parani. Pelkkä koulutusjakso ei ole avain onneen, vaan se vaatii jatkuvaa työstämistä. Mutta parempaan suuntaan on menty.
Luonnetesti ei ollut vielä tavoitteena, mutta siellä kuitenkin jo pyörähdettiin, sillä halusin tietää, millainen Tontun luonne on luonnetestin mukaan. Ja Tonttu myös aikuistui hurjasti syksyn aikana, joten sen puolesta se oli jo valmis luonnetestiin. Luonnetesti meni ihan odotetunlaisesti, pisteitä kertyi 172 ja laukausvarma.
Yhdessä
näyttelyssä käytiin, jossa tulokseksi Mari Lackman antoi EH:n.