sunnuntai 26. kesäkuuta 2016

Mökkijuhannus

Olipa ihana viettää juhannus mökillä. Tässä pientä kuvasatoa. :)




Välillä on ihan pakko haukata vettä kesken uinnin...

Osaan uida myös hienosti suu kiinni.



Osaan komentaa!!!








Päivän mökkeilyn jälkeen osasin rauhoittua yksin nukkumaan (kuva otettu ikkunan läpi).




perjantai 24. kesäkuuta 2016

Agit tauon jälkeen

Eilen olimme ekan kerran viikottaisissa agility-treeneissä Katin (Etelä-Karjalan koiraurheiluhalli). Sanoin, että Kaislan kanssa tavoitteena on vireen alentaminen. Ja mietittiin keinoja siihen. Eli palkka vain namilautaselta, ja välillä purkaminen palloon. Näin olin suunnitellutkin. Kaislahan tekee hyppytekniikka-treenit todella hyvässä mielentilassa. Siihen samaan mielentilaan, jos muukin agility saadaan, niin sitten Kaisla saa tehdä myös rengasta ja kontakteja jatkossa. 

Kaislan kanssa tehtiin oma osuutemme yhdessä pätkässä, koska vireen laskeminen vie aikaa. Aloitettiin yhdeltä hypyltä ja Kati oli hypyn toisella puolella namilautasen kanssa. Todella hyvin. Sen jälkeen siirtyi kahden hypyn taakse. Lopulta ahnehdittiin liikaa, ja otettiin putki, jolloin kiekat nousi ja sieltä ne oli vaikea saada laskemaan. Heti näki vireen nousun jälkeen, että rimat tippuivat. Vire kun pysyi alhaalla, yksikään rima ei tippunut. Tämä on todellista nuoralla tanssia! Mutta tosiaan ei Kaislalla ole hyppyongelmaa, kuten Vappukin sanoi. Kaisla osaa hypätä hyvin. Mutta jos vire on liian korkea, Kaisla ei keskity, jolloin tulee joko riman yli tiputtaen sen tai ali. 

Kaislaa ei myöskään yhtään kehua iloisesti. Matalalla äänellä hyyvä riittää. Heti kun vahingossa iloisesti kehuin, kierrokset nousi saman tien. Mutta tosiaan oikealla tiellä ollaan nyt. Matka on varmasti pitkä, mutta itselle tärkeintä oli se, että Kaisla pystyy tekemään agia myös alemmassa viretilassa.

Ihanaa juhannusta kaikille!


tiistai 21. kesäkuuta 2016

Fyssarilla

Kaislan kanssa käytiin tänään fyssarilla, ja nyt oli selvästi vähemmän jumissa kuin viimeksi. Viimeksi oli koko koira kauttaaltaan jumissa, nyt vain lavat, selkä lyhyeltä matkaa sekä toinen SI-nivel. Nyt pari päivää lepoa, ja sitten pikku hiljaa treenien pariin. Kivaa! Kouvolaan seuraavan kerran elo-syyskuun vaihteessa, välissä kannattaa käyttää kerran hierojalla. Näin teen. :) Treenaamattomuus on sujunut Kaislan kanssa hyvin, ei ole laittanut kämppää remonttiin. Pientä levottomuutta ehkä havaittavissa, mutta nyt viime viikon kun sai jo juosta vapaana, niin sekin helpottui.

Viime viikonloppu oltiin reissussa Mikkelissä (ja piipahdettiin myös Jyväskylässä), sieltä muutama kuva. Agilityn SM-kisoja katsoin tiukasti livestreamin välityksellä. Jotain järkeä(?) Kaislalle on myös tullut, sillä ikinä ennen ei ole uinut niin hyvin kuin nyt. Meni uimaan asti, ei jäänyt rannalle haukkomaan vettä! Tosin vaati hieman kannustusta, mutta kuitenkin.













perjantai 10. kesäkuuta 2016

Kaislan pentuetapaaminen 5.6. Salossa

Lähdimme jo lauantaina reissuun ja vietimme päivän Porvoossa hengaillen. Siitä sitten ajettiin vielä Saloon, jossa olimme yötä. Agilitypäivä alkoi jo aamu yhdeksältä, joten Lappeenrannasta olisi tullut vähän liian aikainen lähtö. Lähdimme tapaamaan Kaislan sisaruksia, vaikka Kaisla ei voinutkaan agilityä tehdä, mutta oli erittäin kiva nähdä sisarusten menoa. Myy oli hyvin samanlainen kuin Kaisla, niin siitä sain myös neuvoja Kaislan suhteen. Mukava päivä ja kiva oli nähdä sisaruksia!

Emä Lou

Emä Lou

Kip

Kip

Kip

Kerttu

Kerttu

Kerttu

Lulu

Myy

Myy 
Kaikki

Kaisla on ollut pelkällä hihnaliikunnalla tippumisesta asti, ja nyt alkaa näkyä pieniä turhautumisen merkkejä. Ensi viikon tiistaina saa päästää irti juoksemaan, ja viikon päästä siitä on toinen fyssari. Vaelluksia ei kuitenkaan ole lupa vielä tehdä, eikä treenata ;) Mulla on oikeastaan hyvä fiilis, ei enää harmita Kaislan tippuminen. Nyt on saanut mietittyä vähän, miten jatkossa kannattaa treenata. Eikä meillä ole kiire kisa/koe -kentille. Ne ovat tavoitteena aikaisintaan vuoden kuluttua tästä, ja lähinnä tokokokeet, agilitykilpailuista ei uskalla edes haaveilla.

torstai 2. kesäkuuta 2016

Kaislan fyssari

Vihdoin tiistaina Kaisla pääsi Patrician käsittelyyn. Näkyvästi Kaisla ei ole oireillut, muutoin kuin heti tippumisen jälkeen. Kaisla oli mennyt pahasti jumiin. Jos näkee oman koiran törmäävän vaikka ihan normi elämässä, niin kannattaa sen jälkeen käyttää hieronnassa. Mutta Kaislalla jatkuu lepo vielä kaksi viikkoa, ja sen jälkeen voi pitää myös irrallaan, mutta ei vielä treenejä ennen toista käsittelyä, joka on juhannusviikon tiistaina.



Lepo on sujunut ihan hyvin. Kaisla ei ole alkanut tuhota mitään, vaikka juurikaan ei ole aivojumppaakaan saanut. Vähän on jotenkin hankalaa, että voiko jotain pientä tokoa sisällä tehdä, mutta lähinnä on tehty vain isutuminen ennen ruuan saantia... Hihnalenkit ovat tietysti vähän inhottavia, mutta samanlaisia ne ovat olleet riippumatta siitä, onko saanut purkaa energiaa vai ei. 

Täytyy kuitenkin olla onnellinen, että näinkin vähällä selvittiin. Mahdollistahan olisi ollut, ettei Kaisla olisi noussut ylös tippumisen jälkeen. Eli oli kyllä onni onnettomuudessa! Nyt tietysti kun minun taustani on se, että kaksi koiraa olen joutunut lopettamaan aivan liian nuorena, vaikkei suoranaisesti agilitystä aiheutuneiden vammojen takia, mutta ne eivät ole myöskään edesauttaneet asiaa, niin Kaislan kohdalla todennäköisesti kilpailulliset tavoitteet olen hyljännyt, ja tehdään agilityä jatkossa vain koiran aktivoimiseksi ilman tiettyjä esteitä (puomi, rengas, A ja keinu). Ja jos näyttää, että Kaisla kykenee turvallisesti ja oikeassa vireessä tekemään agilityä, niin voihan sen jälkeen varovaisesti kokeilla näitä muutamia vaarallisempia esteitä. Toivotaan nyt kuitenkin aluksi, että Kaislan lihakset palautuvat normaaliin kuntoon ja pääsemme takaisin normaaliin elämään metsälenkkeineen!