torstai 29. tammikuuta 2009

Fysioterapeutilla


Tänään taas oli Leimulla fysioterapeutin hieronta. Leimu on jumien osalta kunnossa, mutta nyt on tavallaan löytynyt jotain uutta, mikä ehkä aiemmin selitettiin virtsatietulehduksen aiheuttamalla kivulla. Eli Leimun takapää ja etupää ovat vähän eri paria. Etupään lihaksisto on erittäin hyvässä kunnossa, vastaavasti takapää ei ole. Nyt saatiin hyviä jumppaohjeita, joita noudatetaan puolitoista kuukautta, ja sitten mennään jälleen kontrolliin.


Leimullahan aina on ollut takapään liike heikompaa, toisin sanoen sen askel ei ole lentävä. Se johtuu siitä, että sen pienet lihakset on heikot. Ja koira ei mielellään käytä lihaksia, jotka on heikot. Nyt sitten niitä täytyy vahvistaa. Ensin Leimu pitää opettaa ryömimään, ei tule olemaan helppoa. Tänään jo vähän testasin, mutta peppu nousee.. No sitä sitten siis harjoitellaan. Toinen asia on, että harjoitellaan ns. näyttelyseisomista, eli takajalat takana, josta venytetään selkää ylöspäin. Eli ei ihan näyttelyseisominen, vaan yritetään saada selkää kaarelle. Kolmas juttu on se, että päivittäin noin 200 metristä aloitetaan, ravia hihnassa lumihangessa. Tällä yritetään saada taka-askelta pidemmäksi, ja sitä kautta sinne lihaksia.


Muuten ei meille mitään erityistä kuulu. Leimun kanssa on lenkkeilty ja ihan vähän tokoiltu.

keskiviikko 21. tammikuuta 2009

Eilen tuli postia


Eli eilen tuli Leimulle virallinen CACIB-postissa. En edes tiennyt, että sellaisia lähetellään. Leimuhan siis sai cacibin viime vuoden Lappeenrannan KV-näyttelystä. Lappunen pitänee vissii säilyttää, nimittäin niitä tuskin lisää tulee.


Sisätokoilut. Eli eilen tehtiin namilautasella juttuja. Sitä ei ole tehty pitkään aikaan. Koko treenin aikana Leimu haukahti vain kerran, ja se oli tilanteessa, jossa olin selkä namilautaseen päin ja pyysin Leimun sivulle. Leimun oli aika vaikea kääntää selkä namilautaselle. Mutta kykeni kuitenkin. Tänään tehtiin seuraamista, kaket ja kosketusalustaa. Hyvin Leimu teki. Seuraamista pitäisi nyt alkaa ottaa ulkona enemmän, jotta saisi vähän pidempää matkaa tehtyä. Mutta ihanaa, että Leimusta on kivaa touhuta.


Sitten onhan näitä ikävämpiäkin juttuja. Leimu kävi jänisjahdissa maanantaina. Näin siis jäniksen, kun oli jo liian myöhäistä. Onneksi ajo oli lyhyt, niin kuin Leimulla on yleensä ollutkin. Mutta tässä pyritään pitämään nollatoleranssia, ja se ei ole onnistunut.


Viikonlopun Leimu vietti Mikkelissä seuranaan koirakavereita (Musti, Lilo ja Mantakin oli käynyt). Leimu oli koko ajan halunnut olla ulkona, ja ymmärtäähän sen, kun täällä ei voi olla ulkona muuten kuin lenkeillä. Leimua pystyy pitämään Mikkelissä irti vapaana (pihaa ei ole siis aidattu), eikä se minnekään karkaa, vaikka kukaan ei olisi ulkona sitä vahtimassa. Tietenkään ei liian pitkiksi ajoiksi voi jättää ulos valvomatta.

torstai 15. tammikuuta 2009

Kuulumisia


Leimun kanssa en ole nyt mitään erityistä puuhaillut. Silloin tällöin olen hieman tokoillut. Lähinnä olen opettanut kosketusalustaa, noutoa ja seuraamista. Kakeja tehtiin myös pitkästä aikaa, ja Leimu muisti ne. Siis Leimu osaa kunnolla vain maasta istumaan ja istumisesta maahan, seisominen ei mene täydellisesti, Leimu liikkuu. Jääviä tein jonkin verran myös, mutta totesin, ettei niitä kantsi tehdä, ennen kuin seuraaminen on varmaa. Leimu alkoi heti jätättämään normaalissa seuraamisessakin, eli odotti käskyä.


Eilen vein Leimun pissanäytteen jälleen tutkittavaksi. Mielestäni Leimu on taas pissaillut enemmän ja yksi yö Leimulle oli sattunut vahinko, se oli pissanut pedillensä. Tänään sain tulokset ja näyte oli puhdas. Onneksi. Leimu ei kuitenkaan ole juonut erityisen paljoa, mutta ehkä se oli vain jotain ohimenevää. Mutta parempi viedä näyte ajoissa, kuin antaa koiran kärsiä liian pitkään.


 

tiistai 6. tammikuuta 2009

Match Show + lenkkeilyä


Tänään käytiin Leimun kanssa Etelä-Karjalan Belgien järjestämässä mätsärissä. Mätsäri pidettiin Citymarketin parkkihallissa. Leimun ilmoitin isoihin koiriin, olisin voinut Leimun ilmoittaa myös eliittiin, mutta jostain syystä musta tuntuu, että meidän taso ei kuitenkaan vielä ihan eliittiä ole. ;) Leimu esiintyi reippaasti ja saatiin punainen nauha. Punaisesten kehässä lennettiin melkein ensimmäisinä pois. No ihan kiva oli käydä mätsärissä, ja varsinkin saada varmuutta, että Leimu voi taas ilmoittaa virallisiin.


Leimun kanssa uskaltauduttiin käymään jäällä aamulla lenkillä. Jäällä oli myös paljon pilkkijöitä ja muita ulkoilijoita, eli jää on jo ihan riittävän paksua. Leimusta oli mukava juoksennella ja juoksi itekseen paljon enemmän kuin metsälenkeillä. Mutta lenkillä tapahtui jotain, mikä niin sanotusti vituttaa. Leimu meni karkaamaan toisen koiran luokse, mitä se ei ole tehnyt kahteen vuoteen. PRKL. No onneksi oli fiksu omistaja, ja se ajoi Leimun pois, ja kirosin kyllä minäkin. Aiemmin olen ohittanut Leimu irrallaan koiria, varsinkin jäällä, jossa pystyy väistämään reilusti kauemmas. Nytkin Leimu oli hallinnassa, kunnes vastaantuleva koira flirttasi Leimulle, ja Leimu juoksi koiran luokse... No nyt pitää taas hallintaan panostaa. No ehkä osa syy on se, että emme ole treenanneet häiriössä pitkään aikaan. Mutta ei saa selitellä, olisi pitänyt ottaa Leippa hihnaan, mutta en ottanut.


 

sunnuntai 4. tammikuuta 2009

Vuosi vaihtui, kuulumisia


Leimu vietti uuden vuoden rauhallisissa merkeissä vanhempieni kanssa mökillä. Sinne ei juuri pauketta ollut kuulunut. Pauketta kuului sitäkin enemmän koko alkuviikko ja loppuviikko täällä Lappeenrannassa. Onneksi Leimu ei reagoi ollenkaan paukkeeseen. Sitä on voinut huoletta pitää irti, vaikka pauketta on kuulunut. Onneksi kaikista koiristamme (siis mukaanlukien Tiinan koirat) vain yksi reagoi paukkeeseen. Se oli yllättävän rauhallisesti uuden vuoden, vasta puolen yön aikaan alkoi läähättämään, kun pauketta kuului enemmän. Kotona oli siis myös juoksuinen narttu, jonka takia Leimu ei ollut kotona. Mökillä oli ollut paljon hirvien jälkiä, onneksi Leimu ei kuitenkaan päässyt hirvijahtiin, kuten kesällä Jaavan kanssa.
Leimu sai leikkiä myös pikkuveljen Lilon kanssa sekä pikkuveljen kaverin Mantan kanssa. Huvittavaa oli seurata koirien leikkimistä. Lilo on siis viisikuinen pentu ja Manta vanhempi narttu. Silloin kun Manta oli, niin Lilo ei kiinnostanut Leimua, vain Manta. Onhan Manta sentään nainen! Mutta hyvin leikit meni molempien koirien kanssa.

Leimu on syönyt noin kolmisen viikkoa Eagle Pack:iä, ja ruoka on sopinut Leimulle. Leimun vatsa on toiminut ihan normaalisti ja muutenkin koiruus on ollut ihan kunnossa. Kovasti edelleen odotellaan agin alkamista.

Leimulle on pitänyt saada jotain aktiviteettia, niin olen vähän (siis oikeasti ihan vähän) ottanut tokoa Leimun kanssa. Nyt ollaan harjoiteltu istumista edessä (aion siis opettaa luoksetulon eteen istumaan, aiemmin olin ajatellut opettaa luoksetulon suoraan sivulle, mutta jos sinne pk-puolelle joskus tahtoo...), ja edestä siirtymistä sivulle. Sekä muutamia lyhyitä seuraamispätkiä. Innokkaasti Leimu tekee hommia, pitäisi vain treenata useammin.