keskiviikko 24. helmikuuta 2016

Ageja ageja

Viime lauantaina tehtiin hyppytekniikka -treeni. Tehtiin perussarjaa ja rengasta. Perussarja on vaikea, jos palkka on kaukana, niin tulee kaksi viimeistä yhdellä. Rengasta tehtiin yksittäin, ja sitten yhden hypyn takaa. Vääriä ja oikeita. Kolmen takaa kiersi renkaan. Tätä pitää tehdä lisää, jotta Kaisla oppii pitämään vireensä oikeana ja hyppäämään renkaan oikein. Loppuun vielä parit kepit. Ja muutama pakkovalssin harjoite Tian oppien mukaan.

Maanantaina ryhmäagit. Kaisla oli aika pätevä, vire pysyi melko hyvin hanskassa. Namilla palkkaaminen on hyvä juttu! Lähetys hypylle, jonka jälkeen kääntyminen on vielä Kaislalle vaikea. Todella hyvin irtoaa, mutta että malttaa hypätä hypyn hyvin minun liikkuessa kauemmaksi on vaikea. Saatiin kuitenkin hyviä toistoja.

Eilen pääsin töistä aikaisin, ja ehdin käydä Lau:n hallillla treenaamassa ennen ryhmien alkua. Kaislalle keppejä. Kepeissä on se ongelma, että Kaisla pujottelee noin kuusi keppiä hyvin, mutta sitten ilmeisesti vauhti on liian kova, ja ei taivu, vaan menee kaksi keppiä kerralla. Tässä Kaislalla meinaa mennä hermo. Kaisla ei pysty hahmottamaan vauhtia, millä kykenee pujottelemaan. Tekisi mieli laittaa ohjurit/verkot, jotta saisi onnistuneita suorituksia, ja Kaisla oppisi vauhdin säätelyn. Nyt mielestäni tulee liikaa epäonnistuneita suorituksia suhteessa onnistuneiden suoritusten määrään. Tai sitten pitää tehdä kahdeksalla kepillä, tai jotain. Mutta siis pitää saada onnistuneiden suoritusten määrä suuremmaksi. Sen jälkeen tehtiin puomia kokonaisena. Nyt kriteeri pitää olla tiukkana, sillä Kaislalla jää toinen etutassu puomille, vaikka pitäisi olla maassa. Eli vielä pitää muistutella myös pelkkää alastuloa. Otettiin myös muutamat hyppyharjoitteet kahdella hypyllä. Silloin kun Kaisla keskittyy ja vire on oikea, rimat pysyy, mutta jos alkaa häslätä rimat tippuu. 

lauantai 20. helmikuuta 2016

Muutamat agit

Viime viikon sunnuntaina Marika piti hyppytekniikka-treenit, joihin osallistuttiin Kaislan kanssa. Tehtiin perussarjaa ja set point -treeniä. Vaikka me ollaan tehty todella paljon hyppytekniikka-treenejä, ne ovat olleet ilmeisesti liian helppoja Kaislalle. Kaisla ei juuri kokoa itseään. Perussarjaa kannattaa vaihdella, viimeisen riman paikkaa sekä laittaa rimoja vinoon. Tällöin Kaisla joutui selvästi keskittymään. Hyvä treeni ja jonkin verran herätti ajatuksia.

Maanantain ageissa meitä oli vain kolme, joten jäi kivasti ylimääräistä aikaa, eikä ollut hirveä kiire per koirakko. Kaislalle tehtiin etupalkalla (namilautanen) rengasta. Teki hyviä toistoja, muutaman kerran meni ali. Sen jälkeen yritettiin puomia, jonka alla oli putki, ei onnistunut. Neuvoksi saatiin mennä taaksepäin, eli tehdä pelkkää maassa olevaa puomia, jolloin Kaisla oppisi, että se juostaan kokonaan. Nyt puomi on vähän kaaosmainen. Vikalla pätkällä tehtiin hypyn kautta keppejä, aluksi oli kuusi keppiä, Kaisla teki hyvin. Sen jälkeen kokeiltiin kokonaisena, ja olisko kolmannella yrityksellä tehnyt kokonaan. Jes. Hyvät treenit oli kokonaisuudessaan.

Muuten viikko menikin kiireisesti, että ei tehty muuta kuin päivittäiset lenkkeilyt.

perjantai 12. helmikuuta 2016

Maanantain agit ja torstaina fyssarilla

Maanantaina normaalit viikottaiset agit Kiitorekulla. Ulkona ja kentän ulkopuolella minulla oli vaikeuksia saada Kaisla purkamaan itseään palloon. Tätä pitää yrittää "treenata". Nyt Kaislalla oli vain todella suuri hinku kentälle. Siellä kykeni purkamaan itseään palloon, mutta ihan hirveästi omaa kallista treeniaikaa ei viitsisi käyttää vireen alentamiseen. Tehtiin elämämme paras pätkä, ja se on myös videolla. Olin niin onnellinen viidestä peräkkäin suoritetusta esteestä! Sen jälkeen pientä este -kuviota yhdistettynä keppeihin. Tälläkään kertaa Kaisla ei kyennyt keskittymään keppeihin, mutta positiivisesti ajatellen kykeni pujottelemaan kuusi keppiä. Onneksi Sampo ehdotti keppien lyhentämistä. Kyllä se tästä! Oli ihan eri fiilis kuin viime viikon treenien jälkeen!



Torstaina ajelin Kouvolaan Patricialle Kaislan kanssa. Kaisla oli paljon paremmassa kunnossa kuin viimeksi, Selvästi olen saanut ravin määrää lisättyä! Vaikka viime aikoina juoksulenkit ovat jääneetkin, mutta hihnalenkkien määrää olen lisännyt huomattavasti. Vatsalihakset olivat vähän jumissa, samoin lyhyeltä pätkältä selkkä, mutta muuten ei ollut moittimista! Kiva fiilis! Jumpattukin on viime aikoina paljon ahkerammin kuin ennen edellistä käyntiä. Tästä on hyvä jatkaa. Kuukauden kuluttua normaalille fyssarille ja kahden kuukauden kuluttua taas Patricialle. 

Palloon purkaminen on auttanut myös hihnalenkkeilyä. Sillä saan aina välillä Kaislan kierroksia alemmaksi. Vaihteeksi taas tuntuu sille, että eiköhän Kaislastakin ajan myötä kuoriudu ihan kunnon koira-kansalainen. :D



sunnuntai 7. helmikuuta 2016

Itsenäiset agit

Mulla on vissiin tylsää / ei ole elämää, kun joka treenin jälkeen ehtii päivittämään blogia. Mutta tänään päivällä käytiin Lau:n hallilla treenaamassa agia. Nyt annoin ennen halliin sisäämenoa ja sisällä Kaislan purkaa itseään palloon. Tehtiin keppejä ekaa kertaa ykköspuolella. Sujui lopulta hyvin. Alkuun ei taaskaan hiffanut, mutta sitten kun tajusi, niin teki hyvin. Tehtiin myos molempia kulmia hypyn kautta. Vaatii lisää treeniä. Jonkun verran epävarma.

Lisäksi tein namipalkalla jarruttamista, vai mitä se on. Kuitenkin asia joka saatiin joulukuussa Tiian treeneistä kotiläksyksi. Sen jälkeen tehtiin vielä muutama takaakierto (rima apuna, että kiertää riittävän kaukaa). Kaikki namipalkalla. Väleissä ja lopussa sai purkaa itseään palloon. En ainakaan vielä luovuta, vaikka treenaaminen ei olekaan viime aikoina ihan sujunut siihen malliin kuin kuvittelin...

Oilin tokokoulutus 6.2.2016

Eilen päästiin Kaislan kanssa Oilin tokotreeneihin. Kiitos Marikalle koulutuksen järjestämisestä! Treenit oli juuri niin katastrofi, mitä se on viime aikoina ollutkin. Kaislan ns. häiriöherkkyys johtuu sen väärästä mielentilasta. Sen mielentilaa pitää laskea. Enää ei kannata mitään opettaa tarjoamalla. (Kaisla on käytännössä kokonaan opetettu tarjoamalla....) Oon mennyt tokonkin kanssa ihan metsään. Konkreettisia neuvoja joita saatiin: puoli tuntia ennen treeniä ja puoli tuntia treenin jälkeen anna Kaislan purkaa itseään palloon. Treeneissä näytä, että pallon repussa, ja mukana on vain namit. Palkka vain nameilla. Käy -käskyn opettaminen loppuun (nyt toimii vain kotona). Nami palkka annetaan luopumalla. Istumisessa namin voi jättää Kaislan jalkojen väliin. Siis paljon ei ehditty tehdä, koska tosiaan mielentila oli väärä. Alkuun yritettiin häiriötreeniä, mutta ei siitä tullut mitään, koska Kaisla ei pystynyt luopumaan häiriöstä. Sen jälkeen alettiin treenata mielentilaa. Tosiaan Kaisla on pääsääntöisesti sisällä helppo ja huomaamaton koira. Joskus käy komentamaan ihmistä, ja siinä ei meinaa totella. Ulkona kierrokset taas on ihan tapissa, ja koirasta kuoriutuu ihan erilainen. Tänään aamulenkillä (en tiedä, oliko hyvä idea), mutta mulla oli pallo mukana, ja annoin se aluksi purkaa itseään palloon, jotenkin ehkä tuntui, että se laski sen kierroksia vähän, ja oli vähän matalimmilla kierroksilla.

Myös mietin sitä, että miten Kaisa on ryhmäagitreeneissä niin korkeassa mielentilassa. Itsekseen kun käyn treenaamassa, niin se saa juosta ja purkaa itseään, kun kasailen esteitä, mielentila on paljon alhaisempi, kun taas ryhmätreeneissä aletaan suoraan tekemään. Agitreeneissä ehkä kannattaa jättää pallo myös pois. Kaisla skannailee ihmisiä kenellä pallo olisi. Oilin treeneistä tuli myös paljon ajatuksia agitreeneihin. Nyt vähän harmittaa, että ilmoitin Kaislan vain yhdelle päivälle. Tänään käydään tekemässä agihallin ykköspuolella keppejä, saa nähdä miten onnistuu!

Täytyy myöntää, että hyppäys koiran nostattamisesta koiran laskemiseen on minulle itselleen todella vaikeaa. Olen tottunut aina vain nostattamaan ja sen minä osaan... Mutta koiran viretilan laskeminen onkin todella haastavaa. Jos me jossain lajissa päästään kokeisiin / kisoihin asti, niin se ei ole kyllä tullut helpolla, ja ei ole enää tämän vuoden tavoitteenakaan. Peruin myös Kiaslan osallistuminen Kymen alueen nuorten tokokoirien rinkiin, se olisi ollut viikon päästä, eikä Kaislan mielentilaa saa millään korjattua viikossa. Enkä halua viedä koiraa koiralle epäreiluun liian vaikeaan tilanteeseen.

Kuvia koulutuksesta. Kuvat: Pauliina Havo












keskiviikko 3. helmikuuta 2016

Itsenäiset agit

Mulla oli tänään arkivapaa, joten sehän piti tietysti hyödyntää käymällä agihallilla. Ensin tehtiin hyppytekniikka -treeni: perussarja ja set point- treeni. Perussarjassa pitää edelleen muistaa namikipon paikka lähellä vikaa rimaa, muuten tulee kaksi viimeistä yhdellä hypyllä. Set pointissa nostin 55 cm asti, koska ei olla tehty tosi pitkään aikaan sitä. Hyppäsi ihan hyvin, mutta ei ehkä ihan niin rennosti kuin olisin halunnut.

Tokana treeninä yllättäen kepit. Laitoin suoraan 12 keppiä. Pari kertaa oli ihan pihalla, että mitä pitäisikään tehdä. En helpottanut (niin kuin usein teen...). Olisiko kolmannella lähtenyt pujottelemaan vähän ja neljännellä kokonaan. Tehtiin molempia puolia. Itse liikuin vähän mukana, että tulisi myös liikkeeseen siedättymistä. Lopuksi vielä molemmat puolet hypyn kautta, Tässä ei ollut ongelmia. 

Ihan viimeisenä pari puomia. Oikeaa alastuloasentoa pitää muistuttaa. Nyt vähän epäröi ja jäi kokonaan puomille.

Unohdin testata lelun kanssa paikalla oloa. Ensi kerralla sitä sitten. Hieman parempi fiilis. Ehkä Kaisla vain maanantaina otti häiriötä niin paljon tilanteesta.

Paluu viikottaisiin agitreeneihin ja agimasennus

Maanantaina olimme noin puolentoista kuukauden tauon jälkeen agitreeneissä. Ja ne olivat täysi katastrofi. Ekalla kierroksella Kaisla kävi paikkaolosta leluun kiinni tule käskyllä. Ennen taukoa osasi erotella. Mutka -putkessa teki u-käännöstä moneen otteeseen. Putkea piti helpottaa. Ainut mikä sujui hyvin harjoittelumäärään nähden oli rengas. Ihan muutaman vain meni ohi. Toki sitä tehtiin vain yksittäisenä. Tokalla kierroksella ajattelin, että tehdään keppejä, niin saadaan onnistumisia. Höpö höpö. Kaisla ei pystynyt keskittymään keppeihin, ideaa oli, mutta ei vaan pystynyt.

Treenin jälkeen olin koko illan ihan masentunut. Meillä on oikeasti suuria ongelmia. Tämä blogi kuvaa tarkasti sitä, että minä olen tarinan Ninni ja Kaisla Mersu: http://kauheekelpie.blogspot.fi/2016/01/aksaan-syttyneet.html

Arkielämässä hihnakävely menee vaan koko ajan huonompaan ja huonompaan suuntaan. Kaikkia metodeja on kokeiltu. Kaisla vetää ihan hirveillä kierroksilla vaikka autoja ei olisi mailla halmeilla. Iltapissatuksilla on rauhallisin mielentila. Mutta jos lähtee heti aamuvuoron jälkeen hihnalenkille, niin hermot vaan menee. Ja se taas tarkoittaa sitä, että lähtee mieluummin metsään, mikä taas ei ainakaan paranna hihnakävelyä. Mutta pitää jatkossa käyttää iltaisin myöhään pidemmillä hihnalenkeillä, kun kierrokset ovat matalimmat. Se on aivan uskomatonta, miten Kaisla on ihan kaksi eri koiraa ulkona ja sisällä. Sisällä ei mitään ongelmaa missään, mutta kun mennään ulos, niin siitä kuoriutuu ihan täysi hirviö. Nykyäänhän Kaisla on myös yksinolot koko kämpässä, eikä rajatulla alueella.

Saa nähdä miten tokot etenee. Siinäkin on todella suuria vireongelmia (liian suuri vire). Onneksi lauantai-iltana päästään Oilin tokotreeneihin. Teemaksi otan seuraamisen ja keskittymisen.