torstai 14. kesäkuuta 2018

Lomalla

Viime viikolla ja tällä viikolla Katin viikkotreeneissä harjoittelimme mielentilaa. Ongelmana on etäisyyden lisäys. Haastavaa. Molemmilla kerroilla muutama ruutu loppuun. Nyt melkein voisi sanoa, että Kaisla osaa ruudun. Menee vauhdilla ja pysähtyy stopilla. Eilen kävimme treenaamassa Prisman kentällä mielentilaa. Ensimmäinen setti istuen ja toinen setti sivulla. Haastetta toivat pesäpalloilijat ja autot. Yllättävän hyvin Kaisla selvityi. Leikki myös on alkanut sujua paremmin. Kaisla tuo lelua minulle. Ja minun pitää muistaa olla innokas leikissä.

Muutama kuva mökiltä alkuviikosta.






tiistai 5. kesäkuuta 2018

Treenejä

Sununtaina käytiin Marikan kanssa treenaamassa. Kaisla teki tunnetilaa. Kentällä oli jalkapalloilijoita, ja kaikkea. Yllättävän hyvin tarjosi oikeaa mielentilaa. Harjoiteltiin myös leikkimistä, olen mennyt Kaislan tahdon mukaan, eli käynyt hakemassa Kaislalta lelun. Pitäisi muistaa, että anna koiran tuoda lelu loppuun asti.

Eilen käyntiin toisella tokoporukalla treenaamassa Kivisalmessa. Kaisla teki tunnetilaa istuen, seisoen ja maaten. Toinen koira treenasi samaan aikaan. Kaisla haki oikeaa tunnetilaa todella hyvin. Maassa ollessa saatiin aika paljon kestoa sekä etäisyyttä. Tämä antaa uskoa tulevaan.

Kaisla on muutenkin aikuistunut. Hihnalenkit ovat alkaneet sujua huomattavasti paremmin. Kaislan suunta on pääsääntöisesti eteenpäin. Olemme siis kieltäneet jalkojen takana tökkimisestä (mikä on siis paimennusta). Myös irtipito-osuudella Kaisla on paljon rennompi. Enää ei tarvitse pelätä, että se juoksee puuta päin tms. Nyt hän ravailee ja toki myös laukkailee, mutta järki pysyy päässä. Marika myös sanoi, että Kaislan polkupyöriin reagointi on aavistuksen laimentunut. Kaisla saa ihan läheltä tulevasta polkupyörästä edelleen kilarit, mutta vaikka polkupyörä on edelleen näkyvissä, se pystyy kilareista toipumaan ja palaamaan normaaliin mielentilaan. Ja melko läheltä tulevat Kaisla pystyy luopumaan ja ohittamaan ilman kilareita. 

Kantoluodosta tuli vielä se mieleen, että asia, jonka myös opin siellä, että koiran ohjaaja ei voi millään apuvälineellä laskea koiran mielentilaa, vaan koiran on tehtävä se itse. Tämä oli suuri oivallus, koska Kaislan mielentilaahan on laskettu palloon purkamisella. Ja pallon se on saanut korkeasta mielentilasta, jolloin olen kuitenkin palkannut sitä korkeaa mielentilaa. Kun koira laskee mielentilan hyvälle alueelle, se tarvitsee siitä loistavan palkan (Kaisalla lelun, nami ei riitä), jotta koira kokee työskentelyalueen mielentilan haluttavaksi. Jos siitä ei saa riittävän hyvää palkkaa, koira ei myöskään sitä aktiivisesti yritä. Lelu ei kiihdytä sitä paljoa lisää, koska se on saanut sen oikeassa mielentilassa. Olen myös huomannut, että Kaislan leikki ei ole niin pakkomielteistä kuin aiemmin.

perjantai 1. kesäkuuta 2018

Kantoluodon koulutus 26.-27.5

Lpky järjesti viime viikonloppuna Jari Kantoluodon koulutuksen Haukkulaaksossa Taipalsaarella. Lauantai -aamuna aloitimme vajaan kahden tunnin teoria osuudella. Koiran kouluttaminenhan on äärettömän yksinkertaista: palkataan koiran haluttuja käytöksiä. 

Koulutus -viikonlopun aikana ymmärsin koiran kouluttamisesta enemmän kuin missään aiemmin. Mulle valaistui todella monta asiaa, ja kuitenkin olen harrastanut yli kymmenen vuotta koirieni kanssa... 

Koiran tunnetila on todella tärkeä asia, ja aina pitää palkata vain oikesta tunnetilasta. Kun koiraa palkkaa oikeasta tunnetilasta, se pysyy siellä ja siitä tulee normaalia. Koiran työskennellessä oikeassa tunnetilassa, niin häiriötkin vähenevät ja koira keskittyy tekemiseen. Samalla voi palkata tekniikkaa, kun vahvistaa koiran tunnetilaa.

Palkatessa myös koiran täytyy ensin aktivoitua ohjaajaan, ja sen jälkeen tulee nami tai lelu, mutta sosiaalinen palkka aina ensin. Koira ei tee lelulle / namille. Koira tekee sinulle.

Kaislan kanssa päästiin Kantoluodon silmien alle lauantaina ja sunnuntaina. Koska meillä tosiaan ongelmana on istuminen paikalla ja siihen etäisyyden ottaminen, niin sitä ja toki tunnetilaa harjoiteltiin Kaislan vuorolla. Kaisla pää kääntyy puolelta toiselle ja painuu korppikotkaan. Nyt ymmärsin, mistä korppikotkassa on kyse. Se on vaanimista. Eli metsästysketjussa valmistautuu hyökkäämään. Ihan väärä tunnetila istumiseen paikoillaan...

Viikonlopun aikana Kaisla teki tosiaan kolme istumis - tunnetila -treeniä. Joka kerta kehittyi, ja viimeinen oli aika hyvä häiriön kohdalta, toki etäisyyttä ei ihan hirveästi saatu. Kaislan kanssa pitää vaan käydä pitkä tie, jos sen tunnetilan haluaa muuttaa. Lähes kaikki liikkeet tulee nollata tunnetilan osalta. 

Kysyin myös ruokatauolla Jarilta, että mitä mieltä hän on. Onko Kaisla kykeneväinen edes tokon alokasluokan koesuoritukseen? Hän sanoi, että ei voi tietää, mutta tunnetila pitää saada toiminta-alueelle stressistä. Jos tässä onnistuu, niin sitten varmasti tokokin menee valtavasti eteenpäin.


Tiistain Katin treenit
Tehtiin tunnetilaa. Kaisla oli aika stressaantunut, eli Kaislalle kaikista vaikein paikka tunnetilan hallitsimiseen on halli. Saatiin muutamia ok tiloja. Sen jälkeen tehtiin ruudun paikkaa.

Lähikentällä
Tänään kävin lähikentällä tekemässä tunnetilaa istumiseen ja seisomiseen. Lähikentällä toiminta-alueen tunnetilan saavuttaminen oli helpompaa kuin hallissa, mutta ei voi sanoa, että helppoa olisi ollut. Tunnetilan treenaaminen on hyvin rankkaa, joten tehtiin kaksi lyhyttä treeniä.


perjantai 25. toukokuuta 2018

Fyssari, treenit ja rally-toko

Kaislan kanssa onkin ollut aktiivista tällä viikolla. Maanantai-aamuna kävimme Patricialla. Käyntien väli venähti reilulla kuukaudella (ollen reilu neljä kuukautta, normaalisti kolme kuukautta) juoksujen ja kennelyskän takia. Kaisla oli aika jumissa, mutta hyvin aukeni, eli ei mitään hälyttävää.

Tiistaina menimme tokotreeneihin, mutta edellisen päivän käsittelyn takia emme tehneet muuta kuin häiriöistumista. Kaislalle tämä oli hallissa paljon vaikeampaa kuin Kouvolassa ulkokentällä. Tätä vaan täytyy treenata. Paikkamakuu oli samanlainen kuin aiemmin, kestoa tähän on saatu, mutta ei etäisyyttä.

Torstaina ilmoitin Kaislan irtokerralla rallytoko-treeneihin. Ekana oli vähän teoriaa, ja sen jälkeen meillä oli alokas-luokan rata. Kaislan kanssa olisi saatu hyväksytty tulos ekallakin räpellyksellä. Hitsi, että siinä lajisa on paljon sääntöjä ihmiselle. Tokalla kerralla rata menikin jo älyttömän hyvin. Alkuun Kaisla myös otti häiriötä kylteistä, mutta aika pian tottui niihin. Itselle tuli myös pari kyltin selvennystä, jotka olin ymmärtänyt itse opiskeltuani väärin. Kaislan kanssa pystyi hengailemaan rauhassa toisten suorittaessa rahaa, jei! Nyt vaan katselemaan koekalenteria. :)

sunnuntai 20. toukokuuta 2018

Oilin koulutus 20.5.18 Kouvolassa

Pääsin Kaislan kanssa osallistumaan KSKH:n järjestämään Oilin koulutuspäivään. Treeniaikaa oli puoli tuntia per koirakko. Kaislan kanssa käytimme koko ajan luoksetulon pysymiseen. Tässä oivalsin yksinkertaisen asian Oilin avustuksella, eli Kaisla ei tiedä, mitä istuminen tarkoittaa. Kaislalle ei ole tehty häiriöistumista pitkään aikaan, ja se tosiaan meni kaikkiin Oilin häiriöihin. Olimme aavistuksen mukavuusalueeni ulkopuolella, mutta Kaisla selviytyi hyvin, ja lopulta pysyi paikoillaan, vaikka minä juoksin 15 metrin päähän. Huomioita. Kaisla tarvitsee palloa palkaksi.  Kaislaa jännittää treeneissä sekä ihmiset että koirat (voi kumpa olisin tämän tajunnut aiemmin). Pidä treeni aina 100 prosenttisen turvallisena Kaislalle, koskaan kukaan koira ei saa päästä Kaislan luo sen treenatessa, Kaislan pitää tuntea itsensä turvalliseksi. 

Muuten toukokuussa olemme käyneet kerta viikkoon viikkotreeneissä Katilla. Siellä ei mitään erikoista ole ollut. Lähinnä ennen tätä päivää olin miettinyt, että miten voin olla näin huono kouluttamaan koiraa, kun en saa edes alokasluokan luoksetuloa opetettua. Kotona olemme myös treenanneet pihalla. Lähikenttä on vielä korkkaamatta. Kotitreeneissä olen ottanut ohjelmistoon tunnarin. Nyt Kaisla tietää, mikä sen täytyy nostaa. Ongelmana on se, että se haluaisi tehdä silppua tunnari-kapulasta...

Kännykkäkuvia toukokuulta. Järkkärin kanssa pitäisi tsempata!










sunnuntai 29. huhtikuuta 2018

Viime viikon treenit

Heti kun kennelyskä-karenssi oli loppunut, niin Kaisla luonnollisesti aloitti juoksut. Eli fyssaria jouduin siirtämään kuukaudella eteenpäin.

Viime viikolla olimme pitkästä aikaa viikkotokotreeneissä. En halunnut tehdä luoksetuloa ja muita haastavia treenejä, joten teimme hyppynoutoa, ei paha! Heitto tosin on liikaa. Toisena liikkeenä teimme merkkiä hyppy -häiriöllä. Näitä pitää ottaa satunnaisesti treeniohjelmaan, koska jos Kaisla kanssa paikkaolon ja luoksetulon saa kuntoon, niin siitä on mahdollista päästä melko vauhdikkaasti eteenpäin.

Kaislalle otin kotitreeniohjelmistoon tunnarin. Saa nähdä, mitä siitä tulee. Onneksi siinä ei heitetä kapuloita... 

Viime viikolla kotiulkotreeneissä tehtiin paljon luoksetuloa. Kaisla pysyy yhden hyvin paikoillaa pääsääntöisesti, mutta kun tekee toisen, niin sitten hipsii perään. Kaislaa en ole varmaan viimeisimpään kahteen kuukauteen pyytänyt luokse, vaan palkannut vain ja ainoastaan istumisesta. Kotiulkotreeneissä tehtiin myös merkkiä kapulahäiriössä, ja sehän on vaativaa... Mutta pitää treenata erilaisia asioita, vaikka siellä on taustalla suuri ongelma.









sunnuntai 15. huhtikuuta 2018

Toivuttu

Kaislan yskä kesti noin kahdeksan päivää. Pari eka päivää oli rajumpia, mutta niidenkin jälkeen satunnainen yskä jatkui melkein viikon. Viikko oireiden loppumisesta oli pelkästään levossa. Torstaina aloitettiin lenkkeilyt vähän normaalia lyhyemmällä lenkillä, ja nyt on jo käyty ihan normaalisti. Ensi viikon torstaihin asti on toisten koirien ja treeni karenssi. Sitten on kulunut kaksi viikkoa oireiden loppumisesta. Johan oli yskä. Patrician fyssarin jouduin siirtämään pari viikkoa eteenpäin. Olisin myös toivonut, että Kaisla olisi voinut juosta tähän samaan aikaan, mutta ei. Juoksuja siis odotellaan... Toivottavasti, ei nyt aloita ennen Patrician käsittelyä.

Mitään uusia suunnitelmia ei ole tehty. Mietin, että pitäisikö niitä rallytokokisoja katsella, että jos sellaisissa kävisi jossakin. Tokon paikkamakuita on tehty sisällä, mutta tuntuu niin turhalle sitä harjoitella, koska sisällä ei ole ongelmia.

Lenkkeilyssä olen taas jatkanut namien pitämistä mukana, ja yritän saada myös normaaleilla lenkeillä mielentilaa alemmaksi.