keskiviikko 31. tammikuuta 2007

Lenkillä Becon kanssa


Tänään käytiin taas lenkillä Becon kanssa. Nyt ei kyllä Leimu
käyttätynyt niin hyvin kuin viimeksi, ainakaan alussa. Jaksoi räkyttää
aika pitkää, ja jouduin komentamaan todella paljon... No mutta välillä
meni pitkiäkin aikoja todella hyvin. Beco onneksi pikkasen ilmotti,
että älä tule liian lähelle, ja tietenkin yritin pitää Leimun koko ajan
kauenpana, mutta se ei ollut koko ajan mahdollista, kun Leimu koko ajan
kyttäsi tilaisuutta päästä Becon kimppuun. Beco lähinnä meni sillei,
kun en nää sitä, niin se ei ole olemassa...



Tänään sain myös leikattua ekan kerran kynnet ilman minkäänlaista
vastarintaa! Näköjään ne kannattaa leikata silloin, kun tullaan
lenkiltä, jolloin Leimussa ei ole virtaa niin paljoa. ;)



Huomenna lähetään Mikkeliin viikonlopuksi, Leimu saa vähän peuhata muitten koirien kanssa ja juoksennella enemmän vapaana.



tiistai 30. tammikuuta 2007

Uutta ohitukseen


Nyt täytyy tänne siis laittaa, miten olenkaan päättänyt asian kanssa
edetä. Nimittäin en jaksa vaan seisoo siellä kaukana Leimun kanssa.
Tämä on hieman sovellettu siitä pennun kasvatus -kirjasta. Eli jos minä
nään ekana vastaantulevan koiran. Menemme noin viiden-kymmenen metrin
päähän polusta (jos olemme Valkeisella). Siellä annan sille makupalan.
Sitten kun koira tulee ja Leimu huomaa sen. Annan sen vähän aikaa
katsoa koiraa. Sitten rapisutan makupussia tai näytän lelua, jolloin
Leimun huomio (toivottavasti) kiinnittyy minuun. Sitten kun se
kiinnittyy minuun, kehun sitä ja annan makupaloja tai leikitän sitä.
Tähän pitää tulla kymmeniä onnistuneita toistoja. Seuraavasssa
vaiheessa muuten samalla tavalla, mutta kehuessani hoenkin ohi -sanaa,
tai siis mun pitää keksiä uusi sana, kun tuo ohi -sana on jo pilattu.
Jos joku keksii uuden sanan, joka tarkoittaa suunnilleen samaa, niin
saa kertoa! Sitten kun niitä on tullut useita. Niin matkaa aletaan
pienentää ja lopulta päästään olemaan samalla kadulla. Nyt siis tänään
aloitin tuon harjoittelun. Tämä myös silloin, jos koira tulee kadun
toisella puolella. Mutta jos tulee samalla puolella, en tee mitään
muuta kuin vedän Leimun perässäni toisen koiran ohi, enkä sano mitään.
Mutta tänään oli jo yksi onnistunut kerta, että sain kiinnitettyä
Leimun huomion, vaikka välimatka oli ehkä viisi metriä.



Opetin Leimulle uutta asiaa, eli ryömimistä, mutta se ei tykkää siitä...



Koirapuistossa käytiin heti aamusta, ja oltiin siellä tunti, vaikka
pakkasta oli 20 astetta. Ekaks siellä ei ollut yllättäen ketään, mutta
juuri kun meinasin, että lähetään, niin sinne tuli pari koiraa
(labriksia). Niitten perässä Leimu saikin ihan kivasti juosta. Itse en
vaan tykkää, kun se hakkui melkein koko ajan. Ja sanoin labriksien
omistajalle, että otanko Leimun pois, mutta se sanoi, että anna vaan
olla. No tänään sitten yksinollessaan Leimu ei ollut purrut lipastoa.
Eli oli siinä jotain hyvää, kun sain sen uuvutettua!



maanantai 29. tammikuuta 2007

Voi ei


Tiina kyllä pyörtyy tästä: Leimun häntä nousi äsken ihan kippuralle...
Siis hännän toinen pää kosketti selkää. Lapinporokoirillahan häntä ei
saa nousta kippuralle. Se oli lapsista niin innoissaan, ja samalla
häntä nousi. Ei se kyllä muulloin ole noussut niin ylös.



Otin myös yhden projektin. Eli toisten koirien ohittamisen. Päätin,
että seistä törötän joka päivä puoli tuntia Valkeisella, ekaks
kauempana ja siitä sitten lähempänä polkua. Lopulta sitten päästään
siihen vaiheeseen, että koirien ohittaminen onnistuu läheltä. :) Sinne
on kyllä vielä tosi pitkä aika. Tänään oli noin kolmenkymmenen metrin
päässä polusta, ja kun koiria meni, niin sain pidettyä Leimun huomion
itsessäni, silloin kun halusin. Huomenna pitää siis mennä lähemmäksi.
Mutta sitten kun käveltiin pois päin, niin tuli kaks koiraa vastaan, ja
yhtä kova hinku oli niitten luo kuin ennenkin. ;)



Leimun sisäsiisteys jatkuu. Eli neljä yötä ja päivää pikku mies on ollut sisäsiisti. :) Jee!!!



Mutta sellaista siis täällä. Tänään Leimulla on ollu rento päivä, kun
viikonloppuna tapahtui niin paljon (koiranäyttely, toisten koirien
tapaaminen sekä rautatieasemalla ja keskustassa käynti, nämä asiat ovat
vielä vähän jännittäviä pienelle miehelle).



sunnuntai 28. tammikuuta 2007

Vauhdikas viikonloppu


Leimu oli tänään Siilinärven näyttelyssä turistina. Katselemassa mitä
näyttelyissä oikein tapahtuu. Lähinnä tarkoituksena oli oppia olemaan
hihnassa, vaikka vieressä on paljon muita koiria. Aluksi Leimu veti
tosi paljon, mutta aikamme siellä oltuaan, se rauhoittua ja käyttäytyi
jopa mallikkaasti hihnassa. Nyt se on sitten ihan väsynyt, mutta ihan
hyvä.



Eilen Tiina oli Leimun kanssa porokoirien tapaamisessa. Siellä Leimu
oli unohtanut korvat kotiin, mutta jossain vaiheessa oli alkanut
kuunnella. Mutta siellä se sai mukavasti leikkiä toisten koirien
kanssa. ;) Kiitos Tiinalle siitä!



Nyt täytyy vielä kehua Leimua. Leimu ei ole kolmena peräkkäisenä yönä
pissinyt sisälle. :) Tästä se sisäsiisteys alkaa. Päiväsaikaan Leimu ei
tee pissejä, ellei joudu olemaan yli kuutta tuntia itekseen, mutta
sitäkään sen ei ole tarvinnut olla pitkään aikaan. Eilen illalla käytin
sen yhdeksän aikaan pissillä, ja aamulla vasta kahdeksan jälkeen pääsi
uudestaan pissille. ;) Eli en ees käyttänyt kauheen myöhään ja kauheen
aikaseen. Mutta jee jee. Ei sanomalehtee kyllä vielä uskalla ottaa pois
ovennurkasta...



torstai 25. tammikuuta 2007

Onnea Leimu 5 kuukautta!


Eli Leimulle onnittelut!



Nyt se söi tänään mun lipaston laatikkoa yksin ollessaan, vaikka ei
ollut edes kauan, ja olin lähtiessäni antanu sille korvan. Ja sitten se
yritti vielä mun läsnäollessa syödä lipastoa, mutta sittenpä pääsinkin
heti kieltämään itseteosta.



Eipä tässä kai tällä kertaa muuta ihmeellistä ollu.



keskiviikko 24. tammikuuta 2007

Paljon kaikenlaista


Käytin tänään Leimua vaihteeksi ihan keskustassa, koska viimeksi
vaikutti sille, että sitä vähän jänskättää. Tänään kierreltiin reilu
puoli tuntia, ja lopussa se meni jo ihan rauhallisesti, eikä
kiinnittänyt huomiota muihin ihmisiin. :)



Illasta käytiin vielä Becon kanssa kävelemässä Vänäri ympäri. Aluks
Leimu olisi halunnut leikkiä Becon kanssa, ja piti vähän haukkuakin,
mutta sitten kun tajusi, että ei pääse leikkimään, niin se käveli
suhteellisen hyvin hihnassa. Välillä yritti tehdä yllätyshyökkäyksiä
Becon kimppuun. ;) Mutta olen ihan tyytyväinen lenkkiin. Leimu
käyttäytyi huomattavasti paremmin kuin viimeksi, Tiiakin jopa sanoi,
että onpas Leimu kehittynyt viime kerrasta. ;) Beco ei ollut koko
lenkin aikana huomaavinaakaan pikku miestä. Se vaan meni omia
juttujaan... ja välillä kellahti lumeen tekemään lumienkeleitä. ;)



tiistai 23. tammikuuta 2007

Hammas lähti


Jeps, eli tänään lähti se hammas, jonka viereen oli jo puhjennut
rautahammas. Aamulla se ei vielä heilunut, mutta kun lähdin
yliopistolle, niin annoin Leimulle jyrsittäväksi ison luun. Ja kun
tulin takaisin, hammasta ei enää ollut. :)


Koirapuistossa oli sakemanni, puolitoista vuotias. Se jakso kivasti
leikkiä Leimun kanssa, ja niiden leikki oli ihan vaudikasta. Pitää vaan
käydä siellä usein sosialistamassa Leimua, jotta se tottuisi muihin
koiriin, ja saisi vähän erilaista aktiviteettia.

maanantai 22. tammikuuta 2007

Kylmä



Mitä, oliko tämä mantteli joskus Leimulle liian iso?



Vertailun vuoksi, tässä kuvassa mantteli Leimulla silloin, kun se tehtiin eli 12.11.2006





No tänään se on saanut sitä käyttää, ja hän ei ole tykännyt siitä
yhtään. En tiedä. lämmittääkö tuo enää yhtään, kun on vähän lyhkäseksi
jäänyt... Joku on tainnut kasvaa. :) Tänään en ole ollut pitkään
ulkona, ettei se tule kipeäksi uudestaan, noin puoli tuntia kerrallaan,
mutta ajattelin, että pitää nyt käydä useammin.

Koulutin
äsken Leimua, ja hyvin se muistaa kaikki jutut, jotain uuttakin
kokeiltiin, eli peukkua. Sekin saattaa joskus vielä sujua. ;)


Soitin eläinlääkäriin, kun Leimulle on puhjennut rautahammas
maitohampaan viereen, ja maitohammas ei edes heilu. No ne sano, että se
on niin rankka operaatiokoiralle (rauhoitus), että kannattaa odotella
kunnes rautahammas on puolet maitohampaasta, ja jos ei silloinkaan
heilu, niin sitten se pitää ottaa pois. Nyt kauheasti olen leikkinyt
sen kanssa vetoleikkejä, ja luita se on myös kalunnut kiitettävästi.

sunnuntai 21. tammikuuta 2007

kotikotona


Leimu on tervehtynyt hyvin kuumeestaan. Torstaina oli jo pirteämpi, ja söi melkein normaalisti. Perjantaina annoin aivan normaalit ruuat, ja se söi ne hyvin, jopa innoissaan hyppeli, kun annoin ruokaa!!! Ens viikolla tosin varmaan pitää taas mennä käymään eläinlääkärissä, koska yksi kulmahammas ei edes heilu, ja nyt siihen viereen on puhjennut rautahammas, eli se pitää varmaan vetää pois. Kauheesti olen vetoleikkejä sen kanssa leikkinyt, jos se hammas lähtisi irtoamaan, ja toiseksi olen antanut sille luita. Mutta ei se hammas edes heilu...

Tänään otin hieman kuvia Leimusta. Tässä päivän parasta antia, tosin ei ne ole kauhean laadukkaita...







ja vielä Manta ja Leimu leikkivät


Tänään olisi tarkoitus lähteä takaisin Kuopioon junalla. Tulomatka junalla ei mennyt ihan putkeet, koska Leimu ei malttanut rauhoittua. Vaunussa oli kaksi koiraa Leimun lisäksi. Toivottavasti tänään menisi paremmin. Mutta ehkä se on ainakin väsyneempi, niin se voisi vaikka nukkua. ;)

Kouluttaminen onkin nyt ollut vähän aikaa jäissä Leimun sairasteltua, mutta ensi viikolla pitää jatkaa kouluttamista.

keskiviikko 17. tammikuuta 2007

sairastaa


Leimu on tämän viikon sairastellu. Maanantaina käytin flegmaattisuuden
ja ruokahaluttomuuden takia eläinlääkärissä, sillä oli ilmeisesti
jonkin viruksen aiheuttama kuume. Leimu sai pari pistosta (antibiootti
+ tulehduskipulääke), antibiootti tavallaan varmuuden vuoksi, ja
tulehduskipulääke alentamaan kuumetta. Illan mittaan Leimu sitten
piristyi ja söikin jotain (oli jättänyt aamuruuan ja päiväruuan
syömättä).  Leimu sai lisäksi neljän päivän antibioottikuurin ja
tulehduskipulääkettä kolmeksi päiväksi alentamaan kuumetta. No tiistai
menikin ihan hyvin, mutta ongelmia tuli viime yönä, kun Leimu okseni.
No aluks ajattelin, että ei se mitään, sitten okseni päivällä uudestaan
ja vietiin eläinlääkäriin. Leimun maha ei kestänyt antibioottia ja
tulehduskipulääkettä, joten lääkäri antoi sille ne pistoksina sekä
vielä yhden piikin rauhoittamaan Leimun vatsaa. Näillä lääkkeillä
pitäisi mennä ohi... Huomenna siis mun ei enää tarvitse antaa mitään.
Ruokaa ei saanu tänään vielä antaa, ja huomenna pitää antaa pikku
hiljaa, aamulla vähäsen ja päivällä vähän lisää, ja katsoa miten syö,
onko ruokahalua tai oksentaako. Jos perjantaina ei vielä ole parempi,
niin pitää ottaa yhteyttä eläinlääkäriin. No mutta tänä iltana ainakin
se on ollut reippaampi ja pirteämpi. Paino maanantaina oli 11,8 kg ja
tänään 12,4 kg, eli ei se onneksi ole laihtunut, vaikka on syönyt
vähemmän. 

maanantai 15. tammikuuta 2007

Iisalmessa


Eilen käytiin tapaamassa muita lappalaiskoiria Iisalmen
lappalaismiitissä. Ennen sitä Leimu oli jo enimmät energiat ehtinyt
kuluttaa leikkiessään Bellan kanssa. Bellan valkeassa turkissa oli
kivasti verta, kun Leimulta lähtee hampaita...



Varsinaisessa miitissä oli noin kuusi lappalaista ja muutamia lapsia.
Aluksi Leimua ujostutti lapset, mutta kun ne syöttivät Leimulle nameja,
niin se alkoi tottua myös niihin. Mikä on todella hyvä asia.



Palattuamme Iisalmesta Leimun ilta menikin nukkuessa. ;)



perjantai 12. tammikuuta 2007

sain vinkkejä


Pyysin neuvoja kasvattajalta Leimun kouluttamiseen, ja sainkin niitä
;). Nyt pitää vaan niitä käytännössä alkaa toteuttaa. Eli ensin Leimun
pitää olla hihnassa ihan hiljaa, siinä ei saa haukkua, eikä päästää
mitään ääntelyjä. Toiseks se antoi hyvän tavan opettaa Leimu vielä
enemmän reagoimaan nimeen. Eli kesken lenkin, kun ei ole
häiriötekijöitä sanon Leimun nimen, ja sitten heti kun vilkaisee mua,
annan makupala, pikku hiljaa vaikeuttaa ympäristöä, jossa nimen sanoo.
Nimenomaan kasvattaja oli sieltä mieltä, että nyt pitää olla tiukempi,
jotta Leimusta ei tule johtajaa. Toisten koirien ohittamiseen sain myös
neuvoja. Eli seuraavalla kerralla kokeilen tiukempaa äänensävyä ja
kevyttä nykäisyä hihnassa, jos ei tule niin vedän perässä. Mutta jos
tulee niin kauheesti kehuja ja makupaloja. Missään nimessä ei siis saa
pysähtyä. Huomioimattomuutta pitää nyt taas vähän aikaa pitää, sillä
tavalla, että ei reagoi koiran tekemiin aloitteisiin... Voi voi, se on
ehkä mulle itelle se vaikein.



 

torstai 11. tammikuuta 2007

johdonmukaisuutta


Siis mun pitää kyllä olla enemmän johdonmukaisempi... Tänäänkään en
saanu katsekontaktia koirapuistossa, ja päästin sen menemään. Olisi
pitänyt olla tiukempana vain, ja odottaa niin kauan että tulee
katsekontakti. Nyt harmittaa. No tästä edespäin aina katsekontakti.
Olen sen verran myös vaihtanut täällä Kuopiossa, että ennen teiden
ylitystä ei istuta, vaan otan katsekontaktin. Tämä johtuu siitä, että
Leimu jännittää ohi-kulkevia autoja, ja ei kykene istumaan, enkä viiti
sitä pakottaakaan, joten aloin käyttämään sitten katsekontktia. Se on
sujunut paremmin. Välillä vaan on kiva, jos on valoristeys ja meille
palaa vihreä, niin seistä töröttää siinä tien laidassa...



Mutta muuten tämänpäiväinen koirapuistoreissu meni hyvin. Siellä oli
sellanen puolivuotias sekarotuinen penska, joka jaksoi leikkiä Leimun
kanssa, ja leikki oli ihan vauhdikasta, niin tuli hyvin liikuntaa.
Usein kun ollaan käyty koirapuistossa, siellä ei ole ollut muita
koiria, vaan Leimu yksin, jolloin sitä on paljon vaikeampi saada
liikkumaan.



Luoksetulo on taas huonontuntu, yhdessä vaiheessa se oli jo hyvä, mutta
ei enää. Sitä täytyy treenata myös sisällä enemmän, ja hihnassa, jotta
vapaalla ollessaankin tottelisi. Nykyisin en tiedä, milloin uskallan
kutsua sitä luokse, jotta se tulisi, eikä jättäisi tulematta.



Mun pitää olla ehkä jossain asioissa tiukempi. Siis sillä tavalla, että vaatisin koiralta enemmän.



tiistai 9. tammikuuta 2007

Kiva


Tänään kun harjasin Leimua, vaikutti siltä, että oikeesti se nautti
harjaamisesta. Ei pyristellyt pois, ja irvisteli sillei kivasti ;)



Yksinolo tänään sujui paremmin kuin eilen. Eilen oli ilmeisesti vähän
levoton. Tänään kun tulin kotiin, niin se oli sängyn alla nukkumassa,
eli ei ollut mitään hätää.



Harjoittelin vähän ulkona seisomista, kun jos mennään kohta
näyttelyihin / matsäreihin. Ihan hyvin se seisoo, mutta jos ei saa heti
makupalaa, niin alkaa istumaan ja tekemään muita temppuja, että saisi
sen makupalan...



maanantai 8. tammikuuta 2007

Ikävä


Leimunlla on ilmeisesti ikävä Jaavaa ja Mustia, kun tänäänkin lenkin
jälkeen se alkoi piippaamaan... Ilman mitään syytä. Tehtiin tänään
vähän pidempi päivälenkki, ja samalla käytiin myös koirapuistossa. Se
oli tosin ihan jäässä, mutta sai juosta siellä vapaana. Onneksi siellä
ei ollu muita koiria.



Ennen lenkille lähtöä Leimu kerkesi tehdä pissit porraskäytävän
matolle... :( Mun piti niitä vähän yrittää siivota, lähinnä kuivasin
suurimman osan paperilla. Kaiken lisäksi ne oli pitkät pissit, koska se
oli ollu neljä tuntia itekseen ja ei ollu tehny pissejä sisälle. Mutta
se oli hyvä, ettei pissejä ollu sisällä.



Äsken vielä vähän harjasin sitä, ja kouluttelin. Nyt se taas nukkuu.



sunnuntai 7. tammikuuta 2007

Kuopiossa + lappalaismiitissä


Elikkä eilen tultiin tänne Kuopioon totuttelemaan taas
kerrostaloelämään maalla vietytyn kolmen viikon jälkeen. Ilta meni ihan
hyvin, kun oltiin niin myöhään täällä. Yöllä teki yhet pissit
paperille. Aamulla tuli pissit vasta ruuan jälkeen ulos. ;)



Tänään oltiin lappalaismiitissä Siilinjärvellä. Siellä oli koiria
aluksi varmaan yli kaksikymmentä... Aluksi käveltiin vähän matkaa.
Leimu veti koko ajan ja ei millään malttanut olla nätisti hihnassa...
Ja tuolla se ei kylläkään oppinut kauheesti hihnassa kävelyä, koska sai
koko ajan kontaktia muihin koiriin. Ja pari pentua leikki Leimun kanssa
myös hihnassa, en sitten voinut kieltää Leimuakaan, nyt vaan jännittää
seuraava kerta, kun lähdetään ulos kävelemään, että mites ne
ohitukset... Siinä oli sellasta näyttelykoulutusta... Meiltä meni vähän
ohi, kun ei olla yhtään sitä harjoiteltu, mutta kai sitä pitäis
harjoitella, jos meinaa näyttelyihin kohta mennä. Sitten tehtiin vielä
kävelylenkki jollekin majalle, jossa osa porukasta paistoi makkaraaym.
Pidin Leimun sinne asti kiinni, ja vasta siellä päästin sen vapaaksi.
Pyysin välillä luokse ja se myös tuli! Jee. Ja tuli tavallaan kiinni
irti harjoitusta, koska takaisin päin annoin sen olla irti, ja pari
tien ylitystä, niin se piti ottaa hihnaan, ja joka kerta sain, mutta ei
se kyllä luoksetullut, vaan menin sen luokseitse, ekan kerran tais
tulla luokse eli se oli ihan hyvin.  Mutta sitten kolmas kerta
kiinni oli jo vähän vaikeampi tosin se oli jo niin uuvuksissa, ettei
jaksanu "karkuun" mennä, vaan anto laittaa itsensä hihnaan. Se oli
sellanen neljän tunni reissu. Mamma ainakin on ihan väsyksissä, ja
Leimu on myös. Annoin ruuan ja sen jälkeen se on sängyn alla nukkunut!!!



torstai 4. tammikuuta 2007

Mitä on tehty


Leimulle on tehnyt todella hyvää olla maalla ja juosta vapaana. Se on saanut tosi paljon liikuntaa ja lihakset ovat kehittyneet hyvin. Se on tutustunut myös jonkin verran uusiin koiriin. Koirapuistossa ollaan käyty muutaman kerran. Keskustassa ollaan käyty kerran Leimun kanssa siten, että Jaava oli mukana. Se on ehkä kaupungin unohtanut täällä maalla, koska sitä vähän jänskätti siellä. Mutta yllättävän hyvin se käveli Jaavan perässä.

Toissapäivänä käytiin jäähallin maastossa kävelemässä ja vähän myös tokoilemassa... Siellä oli Leimu, Jaava ja Musti sekä kaksi beagleä (Titi ja Rita). Niiden kanss yhteislenkki sujui hyvin, samoin muiden koirien ohitukset. Nyt se myös antoi muiden koirien olla melko rauhassa, eikä häirinnyt niitä... Muuta kuin välillä kävi vähän häiskäämässä, josko leikittäisiin? Tokoiluakin on vähän harjoiteltu, muun muassa luoksetuloa tai no oikeastaan vain sitä kun on muita koiria ympärillä. Leimulla alkaa pian olla jopa aivot mukana!

Tänään se teki myös historiaa. Se oli mulla ulkona irti, ja sitten tuli Veeti. Ja kun pyysin sitä luokse niin se tuli! Vaikka yleensä se ei ole tullut luokse, jos on ollu joku toinen koira ulkona, paitsi Jaava ja Musti. Silloin se tulee aina välillä luokse, kun pyytää.

Naksuttimen ostin myös, mutta sen kanssa en ole vielä kerennyt (lue muistanut) harjoitella riittävästi, jotta sen voisi ottaa käyttöön.