Eilen päästiin Kaislan kanssa Oilin tokotreeneihin. Kiitos Marikalle koulutuksen järjestämisestä! Treenit oli juuri niin katastrofi, mitä se on viime aikoina ollutkin. Kaislan ns. häiriöherkkyys johtuu sen väärästä mielentilasta. Sen mielentilaa pitää laskea. Enää ei kannata mitään opettaa tarjoamalla. (Kaisla on käytännössä kokonaan opetettu tarjoamalla....) Oon mennyt tokonkin kanssa ihan metsään. Konkreettisia neuvoja joita saatiin: puoli tuntia ennen treeniä ja puoli tuntia treenin jälkeen anna Kaislan purkaa itseään palloon. Treeneissä näytä, että pallon repussa, ja mukana on vain namit. Palkka vain nameilla. Käy -käskyn opettaminen loppuun (nyt toimii vain kotona). Nami palkka annetaan luopumalla. Istumisessa namin voi jättää Kaislan jalkojen väliin. Siis paljon ei ehditty tehdä, koska tosiaan mielentila oli väärä. Alkuun yritettiin häiriötreeniä, mutta ei siitä tullut mitään, koska Kaisla ei pystynyt luopumaan häiriöstä. Sen jälkeen alettiin treenata mielentilaa. Tosiaan Kaisla on pääsääntöisesti sisällä helppo ja huomaamaton koira. Joskus käy komentamaan ihmistä, ja siinä ei meinaa totella. Ulkona kierrokset taas on ihan tapissa, ja koirasta kuoriutuu ihan erilainen. Tänään aamulenkillä (en tiedä, oliko hyvä idea), mutta mulla oli pallo mukana, ja annoin se aluksi purkaa itseään palloon, jotenkin ehkä tuntui, että se laski sen kierroksia vähän, ja oli vähän matalimmilla kierroksilla.
Myös mietin sitä, että miten Kaisa on ryhmäagitreeneissä niin korkeassa mielentilassa. Itsekseen kun käyn treenaamassa, niin se saa juosta ja purkaa itseään, kun kasailen esteitä, mielentila on paljon alhaisempi, kun taas ryhmätreeneissä aletaan suoraan tekemään. Agitreeneissä ehkä kannattaa jättää pallo myös pois. Kaisla skannailee ihmisiä kenellä pallo olisi. Oilin treeneistä tuli myös paljon ajatuksia agitreeneihin. Nyt vähän harmittaa, että ilmoitin Kaislan vain yhdelle päivälle. Tänään käydään tekemässä agihallin ykköspuolella keppejä, saa nähdä miten onnistuu!
Täytyy myöntää, että hyppäys koiran nostattamisesta koiran laskemiseen on minulle itselleen todella vaikeaa. Olen tottunut aina vain nostattamaan ja sen minä osaan... Mutta koiran viretilan laskeminen onkin todella haastavaa. Jos me jossain lajissa päästään kokeisiin / kisoihin asti, niin se ei ole kyllä tullut helpolla, ja ei ole enää tämän vuoden tavoitteenakaan. Peruin myös Kiaslan osallistuminen Kymen alueen nuorten tokokoirien rinkiin, se olisi ollut viikon päästä, eikä Kaislan mielentilaa saa millään korjattua viikossa. Enkä halua viedä koiraa koiralle epäreiluun liian vaikeaan tilanteeseen.
Kuvia koulutuksesta. Kuvat: Pauliina Havo
Kuvia koulutuksesta. Kuvat: Pauliina Havo
Tuli mieleen, että Haltin kanssa lenkeillä on ollut myös lelu mukana (nyt ei ole vähään aikaan tarvinut enää), mihin on saanut purkaa energiaansa. Se päälle 6 kk iästä alkoi härkkimään Pyryä ja riehumaan lenkeillä hihnan kanssa yms, niin lelun kantaminen ja siihen hampaiden käyttö rauhoitti todella paljon Haltia. Samoin sille on kotiin tullessa opetettu ottamaan lelu suuhun, kun se menee niin kierroksilla ja meinaa mennä leukojen käyttäminen niin intensiiviseksi, niin leluun saa purkaa senkin. Ei varmasti sama asia kuin Kaislalla, koska bordercollieilla se intensiivisyys on varmasti aika eri asia ja lenkeillä varsinkin kyttääminen yms.
VastaaPoistaSeuraan mielenkiinnolla miten Kaislan vireensäätely etenee, siitä varmasti itsekin oppii todella paljon. On se varmasti haastavaa harrastaa ihan erilaisella koiralla, kuin näillä porokoirilla joilla tarvii vaan saada kierrokset tarpeeksi tappiin, kun ne handlaa taas sen rauhoittumisen omalla tavallaan.
Varmasti kaikkein parasta on käydä noilla osaavilla valmentajilla jotka pystyy auttamaan eteenpäin paremmin. Kaverilla on kanssa bordercollie jolla on kanssa ylivireen kanssa ollut ongelmia, ja nyt taitaa top-teamin kautta olla saanut neuvoja (koira on 4v just) ja alkaa agilitykin luistaa silleen että koira on hallinnassa. Eli aikaa siihen voi oikeasti mennä, mutta sitten pitkän työn jälkeen sulla voi ollakin ihan helmikoira ja kaikki onnistuu kun työ on tehty.
Kiitos kommenteista :) Kaislan kanssa todellakin töitä täytyy tehdä, jos aikoo jotain tuloksiakin joskus saavuttaa. Se täytyy kyllä sanoa, että silloin kun sillä on vire kohdillaan, niin meneehän se upeasti.
VastaaPoistaJotenkin itselle tämä vireen säätely tuli kuitenkin yllätyksenä. Yksi syy bortsun ottamiseen oli se, ettei tarvitsisi niin paljon motivaatioon panostaa, uskallanko ottaa vielä yhden toiston, vai onko se jo liikaa jne. Luonnollisesti en bortsunkaan kaa tee niin paljon toistoja, mitä jotkut muut saattavat tehdä. Ja tietystä tämän kanssa, saa niitä toistojakin itseasiassa miettiä vireen (kuumumisen) kannalta.
Koulutushaasteita riittää joka rodussa ja joka yksilössä!
Oletko tutustunut Lesley McDevittin harjoituksiin kuten Switch-off? Koirakoulu Verkossa löytyy myös siitä juttua blogissaan. Heillä myös vireenhallinta kurssia.
VastaaPoistaEn ole tutustunut. Pitää varmastikin tutustua. Tosiaan olen kuvitellut Kaislan ylivireyden olevan vain normaalia bortsun vilkkautta... Mutta nyt tosiaan sisätreeneissä olen saanut sen huomattavasti rauhallisempaan mielentilaan. Mielentilan siirtäminen tokokentälle onkin paljon vaikeampi asia. Kotona Kaisla on muutenkin rauhallinen. Tokokentällä luonnollisesti on paljon paljon virittyneempi.
VastaaPoista