Tontun kanssa osallistuimme Maailman Voittajaan, joka järjestettiin 8-10.8. Helsingin Messukeskuksessa. Lappalaiskoirat olivat vuorossa lauantaina 9.8. Näyttelyyn oli ilmainen ilmoittautuminen suomalaisilla roduilla, mikä oli yksi syy ilmoittaa Tonttu mukaan näyttelyyn. Lappalaiskoirakehät oli sijoitettu ulos, mikä oli meidän kannalta hyvä juttu.
Tonttu otti ihan hurjasti häiriötä koirista ja kaikesta, ja sillä oli hirveä stressi päällä heti alusta asti. Sitä en ymmärrä, miten se oli jo autosta ulos ottaessa stressaantunut. Olimme paikoilla jo seitsemän jälkeen, joten Tontulla olisi ollut hyvin aikaa rauhoittua. Valitettavasti Tontun pää ei kuitenkaan kestänyt, vaan se räyhähteli toisille koirille. Tämä tuli minulle toisaalta yllätyksenä, sillä viime aikoina paikoissa, kun on ollut paljon koiria, Tonttu ei ole räyhähdellyt. Pidin Tontun koko ajan joko häkissä lepäämässä tai todella lyhyessä hihnassa (noin 10 senttiä), jotta mitään ei tapahtuisi. Ikävänä yllätyksenä juuri kun avoimet urokset laitettiin valmistautumaan kokoomakehään sattui suoranaisesti lyhyt tappelu. Meidän edessä oli tuttuni oman uroksensa kanssa noin metrin päässä, ja takanamme oli meidän jälkeinen uros noin puolen metrin päässä. Tonttu oli minulla noin 10 sentin hihnassa. Tonttu oli melko ok siinä vaiheessa. Tonttu rauhoittui istumaan, joten käyn kyykkyyn sen viereen, edelleen Tonttu oli lyhyessä hihnassa. Tässä vaiheessa tapahtuu jotain jota en tiedä. Tuttunikaan ei nähnyt mitä tapahtui, eikä minulla ollut pokkaa kysyä tuntemattomilta. Mutta meidän kahden välistä ohittaa koira siitä metrin raosta löysällä hihnalla, ja en tiedä tuliko se ohittava koira Tontun alueelle, mutta joka tapauksessa seuraavassa hetkessä koirat olivat toistensa kimpussa. :( Olen pahoillani, että tappelu tapahtui, mutta en kyllä ota kokonaan syitä itselleni, sillä minulla oli koira todella lyhyessä hihnassa, ja joustoa tapahtui vain käsivarteni verran.
Tästä luonnollisesti seurasi se, että Tonttu oli ihan hulluna, enkä meinannut saada sitä enää rauhoittumaan ennen kehää. Eikä itsellänikään ollut juuri fiiliksiä mennä kehään, mutta eihän siinä muuta vaihtoehtoa enää ollut. Asiaa ei suinkaan parantanut se, että valioluokan uros tuli siihen noin vajaan metrin päähän meistä juttelemaan jonkun tuttunsa kanssa. Tonttu alkoi ottaa siitä pulttia, vaikka täytyy sanoa, että tämä uros ei mitenkään tuijotellut. Lopulta kuitenkin tämän valioluokan uroksen kuono on melkein Tontun takapuolessa, kun sanon niin ystävällisesti kuin minusta siinä tilanteessa pystyn, että voisitko siirtää koiraa vähän kauemmaksi. Koiran omistaja katsoo minua ymmyrkäisenä ja siirtää koiraansa about 5 senttiä kauemmaksi. En edes ymmärrä, mitä hittoa kyseinen koira siinä teki, kun avoimet urokset olivat vuorossa seuraavana. Tai olisi ainakin ollut metrin kauempana, mikä olisi helpottanut huomattavasti Tontun saamista rauhallisemmaksi.
Kokoomakehässä Tonttu sitten valitettavasti rähähti. Se ei ollut enää siinä vaiheessa yllätys, koska en ollut sitä saanut kunnolla rauhoittumaan. Oli se pitkiä aikoja hyvin ja hiljaa, mutta juurikaan juoksuaskelia en voinut ottaa, sillä se kiihdytti sitä liikaa. Lopulta yksilöarvostelussa Tonttu haukkui seisoessaan komentohaukkua (mikä ei edes minua haitannut), ja sitä jopa tuomarikin hyssytteli. Sen jälkeen se oli ihan ok hiljaa ja rähähdyksiä ei tullut enempää.
Muutenkin jotenkin ärsytti ihmisten välinpitämättömyys. Ihmiset varmasti näkivät, että koirani ei kykene olemaan räyhäämättä, jos toinen tulee liian lähelle, mutta siitä huolimatta ihmiset päästivät koiriansa todella lähelle. Ei se mitään, vaikka oma koira ei rähjää, mutta olisiko kauhean paljon pyytää, jos voisi olla aavistuksen kauempana, niin räyhäävä koirakin olisi hiljaa. Sama tapahtui myös väljemmillä vesillä koiraa pissattaessa. Ihmiset näkevät, että väistän koirani kanssa kauemmaksi, jotta se olisi hiljaa, mutta siitä huolimatta päästetään oma koira löysällä hihnalle ihan lähelle. Olisiko se niin vaikeaa pitää oma koira lyhyemmällä, jotta toinen ei rähjäisi?
No meidän ei enää tarvitse näyttelyihin mennä, sillä varasin Tontulle kastrointi-ajan. Olen tehnyt ihan helvetisti töitä sen eteen, että Tonttu ei rähjäisi, mutta kokeillaan nyt vielä tämä viimeinen kortti, sillä minua muuten harmittaa se, että kerrankin kun on lapinporokoira, jossa on potkua, menee ihan hukkaan, kun se vain rähjää toisille uroksille. Tonttua on kysytty jalostukseen, mutta koska sen käyttö on vielä edelleen todella epävarmaa ja tapahtuisi vasta vuoden päästä, niin olen sitä mieltä, että ajattelen mieluummin itseäni ja Tontun parasta, ja toivotaan, että kastrointi helpottaisi räyhäämistä ja toisten koirien sietämistä.
Tonttu Jussi Liimataisen arvostelemana:
Hieman rauhattomasti esiintyvä, lyhytrunkoinen uros, Hyvä pää ja ilme. Riittävä kaula. Hyvä etuosa ja runko. Turhan jyrkkä lantioa ja korkea häntä. Sivulikkeet saisivat olla pidemmät. AVO EH
(c) Outi Uusitalo |
(c) Outi Uusitalo |
(c) Outi Uusitalo |
(c) Outi Uusitalo |
(c) Outi Uusitalo |
(c) Outi Uusitalo |
(c) Outi Uusitalo |
(c) Outi Uusitalo |
No on toi aika kökköä että ei osata pitää pientä etäisyyttä näyttelyissä, vaan päästetään lähes iholle. :( Mä ainakin yritän katsoa että ei liian läheltä tule varsinkaan uroksia, enkä päästä Pyryä lähelle muita uroksia, ellen näe, että ne ei välitä. Vaikka siis Pyry ei räyhääkään juurikaan muille uroksille kunhan ei tarvi nenäkkäin olla. Ja monesti kun nään paljon häiriötä ottavia koiria, niin yritän pitää välimatkaa niihin, tosin jo sen takia että voi se Pyrykin siitä provosoitua turhaan. Ja pitäisi sitä nyt muiden ihmisten sen verran katsoa ympärilleen varsinkin koiranäyttelyssä, kun muiden koirien käyttäytymisestä ei nyt ihan tiedä, vaikka oma koira käyttäytyisikin hyvin.
VastaaPoistaVarmaan voi olla ihan hyvä kastroida Tonttu, jos se sitten ei tuntisi niin pahasti uhkaa uroksista. Itsekin olen monesti miettinyt Pyryn kastrointia... varsinkin naapurin nartun juoksuaikana, jolloin Pyryn kanssa ei mennä edes tokokentälle, kun silloin pitäisi Pyrynkin mielestä kaikilta leikkaamattomilta uroksilta vetää nirri pois vaikka muuten aika sopuisa on..
Oli kyllä niin huono mieli lauantai-iltana koko näyttelystä. Totta, mun koira oli yksi niistä jotka ärhenteli, mutta miksi ei niinku voi vähän katsoa, mistä ohittaa. Mua otti (/ottaa) niin paljon pannuun se tappelu. Sitä ei niin olisi tarvinnut tapahtua.
VastaaPoistaSilloin kun mulla oli Leimu, joka ei todellakaan kenellekään rähissyt, se oli tosi itsevarma ja ajatteli aina positiivisesti toisista koirista. (Leimu ei ollut myöskään nössö toisille koirille, vaan kyllä puolusti tarvittaessa itseänsä.) Niin kyllä minä silloin katsoin, että en kävele hihna pitkällä näyttelyissä, enkä provosoi oman koiran läsnäololla toista koiraa, joka esim. näytti siltä, että räyhähtelee.
Sinällään Tontun käyttäytyminen tuli kuitenkin yllätyksenä, koska on se ennenkin käynyt näyttelyissä ja agikisoissa pienissä ahtaissa halleissa, eikä ole ollut näin suuria ongelmia. Tarkkanahan sitä on toki saanut olla.