Eilen oli viimeiset valmennusrenkaan treenit. Kiitos vaan Heinille valmentamisesta. Paljon on tullut uusia asioita. Eilen treenit eivät menneet juuri yhtään putkeen. En muista, milloin viimeksi olisin ollut niin masentunut agitreenien jälkeen. Itse olin huono, se ei ole yllätys, mutta Kaislakaan ei ollut niin hyvä kuin aiemmin. Kaislalta oli unohtunut ihan kokonaan pelkkä siivekkeen kierrolle irtoaminen. No okei sitä ei olla nyt pariin kuukauteen tehty, kun on tehty enemmän esim. esteen tarjoamista ja ohjauskuvioita yhdellä esteellä. Nyt siis palataan taas siivekkeen kiertoo ja 360:seen. Lisäksi on otettava useampaa estettä Kaislalle, että alkaa hiljalleen sekä itselle että Kaislalle tulla tuntumaa radan tekemisestä.
Eilen siis tehtiin putkiralli, jossa oli yksi hyppy ja viisi putkea. Putkiin ohjattiin erilaisilla tekniikoilla. Ohjaajalle liikkuva pakkovalssi oli vaikea ja ihan perinteinen persjättö. Kaislalle täytyy opettaa putkijarru. Sitä ei ollakaan tehty.
Toinen treeni oli kolme siivekettä, joissa erilaisia ohjauskuvioita. En tajua, miten se on mulle niin vaikea poispäinkäännös, se vaan on ihan hemmetin vaikea. Pelkillä siivekkeillä ohjauskuvioita täytyy tehdä. Ja myös sitä 360:stä, että Kaisla ymmärtää sen, että hän tekee esteen, vaikka minä liikun. Nyt Kaisla tulee mun perään koko ajan, eikä malta tehdä estettä.
Mutta kaiken kaikkiaan tästä on hyvä jatkaa. Vaikka eilen oli ihan totaalinen masennus, niin tänään tuntuu jo paremmalle. Ei muuta kuin treeniä lisää! :)
Heips! Tutun kuuloisia ongelmia teillä. Kaisla tuntuu olevan monessa suhteessa Kip-siskon kaltainen :) Kiihkeä bordercollie ei todellakaan ole helppo agilitykoira. Vaikuttaisi siltä, että se jahtaa sinua, kun ei malta suorittaa estettä, vaan lähtee sun perään. Aika tyypillinen "ongelma" bc:llä. Kipin kanssa tein ihan pennusta asti niitä treenejä, että sen pitää malttaa pysähtyä lelulle, vaikka minä juoksisin poispäin. Tässä ei oo koskaan ollu ongelmaa, mutta silti tätä jahtaamista tapahtuu. Palkkaat varmaankin Kaislaa lelulla aksassa? Mä olen siirtynyt palkkaamaan namikupilla ja meno on ihan erilaista! Koira keskittyy paljon paremmin, vaikka pirun lujaa meneekin, ja tulee vain harvoin esteiden ohi! Toki tätäkin namikupille jäämistä piti harjoitella ja oli aluksi tosi vaikeaa. Koiralta vaan täytyy vaatia, että se nami pitää malttaa pysähtyä syömään. Nämä neuvot sain Jänesniemen Elinalta tuossa kevättalvella ja hyvin ovat auttaneet. Olet vissiin tulossa sunnuntaina sinne paimennuspäivään? Voin yrittää kasvotusten neuvoa, millaisia treenejä me ollaan tehty :)
VastaaPoistaMoikka! Kiitos kommenteista. Olen tehnyt Kaislan jonkin verran luopumistreeniä, eli malttaa ottaa lelun, vaikka juoksen pois. Sitä pitää tehdä varmasti vielä enemmän. Pääasiassa lelulla olen palkannut. Nyt viime aikoina ohjausten opettelussa olen palkannut jonkin verran namilla, jotta saa tehtyä useamman toiston nopeasti peräkkäin. Namikippoa voisi kokeilla myös Kaislalle. Juu ollaan tulossa sunnuntaina paimennuspäivään. Nähdään siellä! :)
VastaaPoista