Kaislan maitohampaan poisto, Tontun fyssari ja Kaislan pentutapaaminen

Maanantaina agitreeneissä Kaislalle keinua, puomin alastuloa ja ohjaukseen tulemista. Lelulla leikkiessä Kaislalta irtosi hammas, josta muistui mieleen, että pitää katsoa Kaislan hammastilanne. Keskiviikkona sitten sen muistin, ja kas siellähän oli yläkulmuri vielä paikoillaan, vaikka rautahammas jo oli kasvanut isoksi. Sain hampaanpoistoajan onneksi samalle päivälle. Hammas oli tiukassa, mutta eläinlääkäri sai sen pois. Kaisla palalutui rauhoituksesta yllättävän hyvin, vaikka ei saanut herätettä. Kaisla ei myöskään vaikuttanut lainkaan kipeälle, eli kipulääkitys onnistui hyvin. Parina aamuna siis leikkauksen jälkeen sai vielä tulehduskipulääkettä. Eläinlääkärin vaa´alla Kaisla painoi 12 kg.

Tontun fyssari oli lopulta torstaina. Oikealla puolella oli normaaleja jumeja, mutta vasemmalla SI-nivelen kohdalla suunnilleen oli todella kipeä kohta. Se ei tavallaan auennut tällä käsittelyllä ja Tonttu aristi sitä todella selkeästi. Ennen Tonttu ei ole pelkässä hierontakäsittelyssä tuolla tavalla näyttänyt kipua. Yritän saada Patricialle ajan aiemmin kuin alunperin oli sovittu. Musta vähän tuntuu, että tämä on Tontun agility-uran lopun alkua. Kuitenkin kaikki on yritetty ja selvitetty. Ei voi sanoa ainakaan, että periksi olisi annettu helposti, muun muassa vuosi on jumpattu...

Lauantaina oli Kaislan pentutapaaminen Salossa. Ekana Ehyt-areenalla agitreenit Anette Lindellin johdolla. Kaisla oli alkuun vähän pihalla, ei tarjonnut siivekkeen kiertoa, vaikka osaa sen oikeasti. Ekaa kertaa ikinä tehtiin putkea. Hyvin sujui. Tokalla kierroksella yhdistettiin putki ja siivekkeen kierto. Vähän katsottiin autoja. Kaislan käyttäytyminen ei kyllä tullut ihan esille. Tänään illalla kokeilin namittaa, mutta pää ei kyllä kääntynyt ennen kuin auto oli ohittanut... Ehkä se on kuitenkin se tiukempi linja. 

Sen jälkeen ajeltiin kasvattajan luo katsomaan lampaita. Kaisla oli siis ekaa kertaa lampailla, ja lampaat olikin aika jännittäviä. Tokalla kierroksella Kaisla jonkin verran rohkeni mennä lampaille. Kaisla on ilmeisesti tullut aika paljon emäänsä eli on enemmän kaarrattaja kuin suoraan kohti tuijottava. Kiva oli nähdä Kaislan sisaruksia ja aika samanoloisia pennut olivat. Kiitoksia Katjalle pentupäivän järjestämisestä!

Muutamia kuvia Kaislasta paimentamassa (c) Katja Suominen tai joku Katjan kameralla