Viikonloppuna olimme Pudasjärvellä 5-7.3. Porokoirakerhon järjestämässä poropaimennustapahtumassa Tiinan kanssa. Poropaimennustapahtuma on alkanut tulla meille jo perinteeksi, joka toivon mukaan jatkuu myös ensi vuonna. Perjantaina ja sunnuntaina oli poropaimennustestit ja lauantai poropaimennuskilpailu. Perjantaina olimme siis vain katsomassa testiä. Sen verran täytyy sanoa perjantain testistä, että yllättävän moni koira ei ollut lainkaan kiinnostunut poroista ja todella moni vain vähäsen. Samanlainen oli kyllä sunnuntain tilanne. Toki molempina päivinä oli todella hyviäkin suorituksia.
Leimu osallstui lauantain kilpailuun. Meillä oli yhtä hyvä tuuri arvonnassa kuin viimekin vuonna, eli Leimu aloitti jälleen koko kilpailun. Yksi tuomari muisti Leimun viime vuodesta, ja kommentoi muille tuomareille, että tämä on hyvä koira... No Leimu oli ihan innokas, mutta sitten kun sai luvan lähteä ajamaan, niin ei lähtenyt ihan heti, vaan siinä meni hetki, ja sitten kun lähti, niin hajotti tokan, josta lähti yhtä poroa ajamaan. Kun koira piti huutaa luokse, niin Leimua joutui aika kovasti huutamaan, mutta tuli luokse. Tänä vuonna kisa oli vaativampi kuin muina vuosina: ensin oltiin pienessä aidassa, josta porot siirrettiin isoon aitaa, ja isosta aidasta porot haettiin takaisin pieneen aitaan, ja siitä sitten vielä kirnuun. Alkukankeuden jälkeen Leimu hoiti homman hyvin, jonkin verran tarvitsi tukea, mutta iso aita meni todella hyvin. Kisassa Leimu sijoittui viidenneksi. Leimulta loppui kunto aavistuksen kesken, mutta se ei kyllä ollut mikään ihme. Tässä vielä Leimun suorituksen arviointi (asteikolla 0-5).
A. Ohjaaja ajaa koiran avulla pienen porotokan aitauksesta toiseen, kilpailuluokka
1, Koiran hallitavuus ennen ajokäskyä 5
2.Paimennuksen aloitustapa, tokan kokoaminen x2 3
3. Ajotapa jahtaava - paimentava x2 4
4. Haukun taajuus ja laatu x2 3 vaimea
5. Etäisyys poroista; lian lähellä - tokan hajoamisen vaara suuri; etäisyys sopiva - mahdollisuus ajaa laumana x2 5
6. Koiran hallitavuus ajon aikana x2 4
7. Ajon lopettaminen käskystä x2 3
8. Koiran palautuminen ajosta, rauhallisuus 4
B, Yleisarvostelu kokonaissuorituksesta
9. Ohjaajan ja koiran yhteistyö x2 3
10. Koiran ottama paimennusvastuu, itsevarmuus x2 4
11. Koiran fyysinen kunto: tyydyttävä
yhteensä 67 pistettä ja sijoitus viides.
Kaikenkaikkiaan oli jälleen mukava viikonloppu. Kiva nähdä erilaisia koiria ja suorituksia. Myrtti osallistui myös kilpailuun ja sijoittui hienosti kahdeksanneksi. Tänä vuonna kilpailun voitti työkäytössä oleva suomenlapinkoira Kellokas Sahpe, voittajan meno oli kyllä kaunista katseltavaa.
Jotta matkasta ei tullut tylsä, Myrtti päätti aloittaa juoksun sunnuntaina. Tiinan kanssa katseltiin Leimun flirtti -korvia, ja paperi todisti sen, että Myrtin juoksut olivat alkaneet... Myrtti onkin ajoituksen mestari. Leimu joutui sunnuntain olemaan etupenkillä ja matkusti pitkän paluumatkan apukuskin jalkotilassa. Hyvin Leimu siinä mahtui nukkumaan, Tiinan kanssa ei haluttu ottaa mitään riskejä.
Leimun muita kuulumisia.
Muutama viikko sitten käytiin jälleen eläinlääkärissä, koska oireilee edelleen (huono syöminen). Jälleen kurkku oli tulehtunut ja vatsan röntgenissä näkyi jotain vatsaärsytstä tai jotain. Eli ihan täsmälleen sama tilanne kuin joulukuussa. Eläinlääkäri oli jälleen määräämässä kurkkuun antibiootti -kuuria, mutta minä pyysin viljelyä, koska jos se ei olekaan bakteeritulehdus (syönyt jo kaksi antibiootti -kuuria kurkkutulehduksen), no nielu -näyte ei kasvanut, joten sitten täytyy tutkia lisää. Lappeenrannan eläinlääkäri pystyisi tekemään tähystyksen, mutta ei ottamaan mahasta näytteitä, joten sitten päädyttin, että vien koiran yliopistolliseen eläinsairaalaan tutkimuksin. Tähystys on rankka toimenpide, joten eläinsairaalassa ei sitä tehdä suoraan toisen eläinlääkärin lähetteellä, vaan siellä haluttiin tehdä lisää tutkimuksia. Leimusta otettiin erilaisia näytteitä (uloste, veri ja jotain kokeita),ja jos niistä ei löydy mitään, niin sitten vatsa tähystetään. Parhaillaan odottelen noiden kokeiden tuloksia, toivon mukaan niistä löytyisi vastaus, jotta ei tarvitsisi tähystää. Ai niin eläinsairaalassa tehtiin ultraäänitutkimus sisäelimistä ja vatsalaukusta, ja siinä kaikki oli normaalia, myöskin vatsalaukun seinämä oli normaalin paksuinen niiltä kohdilta, jotka näkyivät ultrassa. Mutta kokeiden tuloksia odotellaan ja sen jälkeen sitten lisää.
Ageista pakko mainita vielä. Käytiin seuran järjestämissä epiksissä testaamassa vaihteeksi kontaktit. Joo ei Leimu edelleenkään tiedä, kohtaa jossa pitää pysähtyä. Radalta saatiin jos itseasissa kolmannelta esteeltä hylky, kun Leimu irtosi todella hyvin väärälle esteelle. Leimun kanssa on vaikea ohjata kisaratoja, koska silloin se on täpinöissään (johtuen ehkäpä ohjaajan erilaisesta suhtautumisesta kisarataan) ja irtoaa paremmin kuin treeneissä. Viime viikon keskiviikon treeneissä meitä oli vain kolme, niin saatiin otettua kontakteja kunnolla. Nyt sain hyvin pysähtymään myös A:lla. Nyt pitäisi saada kestoa kontaktilla olemiseen + että minä pystyisin liikkumaan eteenpäin koiran ollessa paikallaan 2on2off -asennossa. Mutta tästä on hyvä jatkaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti