Leimun luonnetesti

Tänään käytiin Turussa Lappalaiskoirien järjestämässä luonnetestissä. Tuomareina testissä olivat Bengt Söderholm ja Carita Koskinen.

Ensin jutusteltiin niitä näitä tuomarin kanssa, ja tuomari rapsutteli Leimua. Sitten vuorossa oli leikki. Tuomari otti käteen kepin, ja Leimu ehkä jopa vähän pelkäsi keppiä ja tyytyi vain haukkumaan. Tämä oli outoa, koska normaalisti Leimu rakastaa keppejä. No sitten minä kokeilin kepin kanssa ja ei en saa Leimua leikkimään. Saatoi johtua siitä, että Leimu oli järkyttynyt tuomarin leikkiyrityksestä. Lopulta sain ottaa oman patukan, ja sillä sain Leimun vähän leikkimään. Eihän Leimu normaalisti kauheasti kisko lelua, mutta kyllähän se sillä vähän leikkii.

Seuraavana oli vuorossa kelkka. Kelkka olikin paha. Aluksi näytti, että Leimu on hyvin tomerana, mutta sitten kuitenkin meni selän taakse ja ei uskaltanut tulla kurkkaamaan kelkkaa, kuin vasta sitten kun olin kyykyssä kelkan vieressä ja edelleenkin kelkka oli aika jännittävä. Sitten käytiin kääntymässä kauenpana ja tultiin kelkan vierestä, ja kaukaahan Leimu kelkan kiersi. Sitten oli vuorossa hyökkääminen, joo Leimu päätti, että mamma saa selvitä hyökkäyksestä itse ja lähti karkuun. Hyvin tuli luokse kutsuttaessa hyökkäyksen jälkeen. Seuravaksi oli haalarit ja tynnyri, niistä säpsähdys, mutta hyvin kulki mukana. Uudestaan mentiin tynnyrin ja haalarin ohi, niin Leimu meni kaukana, mutta kuitenkin kulki mukana.

Sitten mentiin pimeään huoneeseen. Aluksi Leimun nenukki kuulemma näkyi ulos oven raosta, eli Leimu oli päättänyt, että nyt täältä pitää päästä pois. Mutta sitten kun Leimu lähti liikkeelle, niin se tuli heti mun luokse. Sen jälkeen vuorossa oli seinä, eli koira jätetään yksin seinään ja tuomari hyökkää koiraa kohti. Tässä vaiheessa Leimu päätti tehdä maastoutumisharjoituksen, eli käänsi pyllyn tuomarille ja kävi maahan. Eli pakeneminen on paras puolustus. Lopuksi oli vielä laukaukset, jotka eivät hetkauttaneet Leimua lainkaan.

Yllättynyt olen siitä, kuin nopeasti Leimu toipui eri osioista, sille ei jäänyt mikään päälle. Lopussakin se ei yhtään läähättänyt, vaan pisteitä odotellessa keräsi rapsutuksia yleisöltä. Muutenkaan Leimu ei mennyt missään vaiheessa paniikkiin eikä alkanut kiskoa pois.

Tässä Leimun pisteet:

Toimintakyky: -1, pieni

Terävyys: +1, pieni ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua

Puolustushalu: -1, haluton

Taisteluhalu: -1, pieni

Hermorakenne: +1, hieman rauhaton

Temperamentti: +2, kohtuullisen vilkas

Kovuus: +1, hieman pehmeä

Luoksepäästävyys: +3, hyväntahtoinen, luoksepäästävä ja avoin.

+++, laukausvarma

= 93p

Eli ihan Leimumaiset pisteet saatiin. Todellakin tuomari sanoi, että Leimu on helppo koira ja seuraa mua minne vaan. Ja sellainenhan se on ollut, hyvin helppo koira ja todellakin seuraa mua minne vaan. Oli vaan se niin pätevä tänään. Toki eniten mieltä lämmittää laukausvarmuus sekä +1 hermot. Leimua olen pitänyt pehmeämpänä kuin se on, ja lisäksi olen luullut, että sillä on joko taisteluhalua tai toimintakykyä, yllätys oli periaatteessa se, että molemmat ovat pieniä.