Leimu jäniksen perässä

Sunnuuntaina tapahtui se, mitä pelkäsinkin, eli Leimu lähti jäniksen
perään... Korvat meni off-asentoon. Minä tietenkin pelästyin, että no
sinne meni. Oli jäniksen perässä ehkä kaksi minuuttia ja ei lainkaan
haukkunut. Onneksi oli noin vähän aikaan, mutta tästä sitten seurasi
se, että en ole pitänyt sitä enää irti. Täytyy nyt hommata sellainen
liina, jotta sitä voi taas pitää irti ja sen avulla opettaa, ettei
niiden jänisten perään lähdetä. Täällä on kyllä ihan helvetisti niitä
jäniksiä...



No nyt kun se on ollut vain hihnassa, sillä on ihan älyttömästi
ylimääräistä energiaa. Olen yrittänyt käydä pidempiä hihnalenkkejä ja
keksiä kaikenlaista pientä tekemistä sen aivoille. Mutta viime yönä se
oli tehnyt reiän eteisen seinään! Siis ei reikää reikää, vaan
pikemminkin kolon (ei tietenkään läpi asti). No onneksi se ei ole kai
kallista laittaa siihen hieman laastia ja maalata. Mutta se ehkä
tehdään vasta sitten, kun muutan pois tästä asunnosta.



Yksinolot on edelleen sujuneet hyvin, mutta tänään vähän hirvittää
jättää sitä yksin, mutta pakkohan se on. Mulla on vasta iltavuoro, ja
onneksi on vain seitsämän tunnin päivä. Pitää jättää sille
maitopurkkiin nameja ja muutama muu herkku syötäväksi.