johdonmukaisuutta

Siis mun pitää kyllä olla enemmän johdonmukaisempi... Tänäänkään en
saanu katsekontaktia koirapuistossa, ja päästin sen menemään. Olisi
pitänyt olla tiukempana vain, ja odottaa niin kauan että tulee
katsekontakti. Nyt harmittaa. No tästä edespäin aina katsekontakti.
Olen sen verran myös vaihtanut täällä Kuopiossa, että ennen teiden
ylitystä ei istuta, vaan otan katsekontaktin. Tämä johtuu siitä, että
Leimu jännittää ohi-kulkevia autoja, ja ei kykene istumaan, enkä viiti
sitä pakottaakaan, joten aloin käyttämään sitten katsekontktia. Se on
sujunut paremmin. Välillä vaan on kiva, jos on valoristeys ja meille
palaa vihreä, niin seistä töröttää siinä tien laidassa...



Mutta muuten tämänpäiväinen koirapuistoreissu meni hyvin. Siellä oli
sellanen puolivuotias sekarotuinen penska, joka jaksoi leikkiä Leimun
kanssa, ja leikki oli ihan vauhdikasta, niin tuli hyvin liikuntaa.
Usein kun ollaan käyty koirapuistossa, siellä ei ole ollut muita
koiria, vaan Leimu yksin, jolloin sitä on paljon vaikeampi saada
liikkumaan.



Luoksetulo on taas huonontuntu, yhdessä vaiheessa se oli jo hyvä, mutta
ei enää. Sitä täytyy treenata myös sisällä enemmän, ja hihnassa, jotta
vapaalla ollessaankin tottelisi. Nykyisin en tiedä, milloin uskallan
kutsua sitä luokse, jotta se tulisi, eikä jättäisi tulematta.



Mun pitää olla ehkä jossain asioissa tiukempi. Siis sillä tavalla, että vaatisin koiralta enemmän.