Eilen olimme ekan kerran viikottaisissa agility-treeneissä Katin (Etelä-Karjalan koiraurheiluhalli). Sanoin, että Kaislan kanssa tavoitteena on vireen alentaminen. Ja mietittiin keinoja siihen. Eli palkka vain namilautaselta, ja välillä purkaminen palloon. Näin olin suunnitellutkin. Kaislahan tekee hyppytekniikka-treenit todella hyvässä mielentilassa. Siihen samaan mielentilaan, jos muukin agility saadaan, niin sitten Kaisla saa tehdä myös rengasta ja kontakteja jatkossa.
Kaislan kanssa tehtiin oma osuutemme yhdessä pätkässä, koska vireen laskeminen vie aikaa. Aloitettiin yhdeltä hypyltä ja Kati oli hypyn toisella puolella namilautasen kanssa. Todella hyvin. Sen jälkeen siirtyi kahden hypyn taakse. Lopulta ahnehdittiin liikaa, ja otettiin putki, jolloin kiekat nousi ja sieltä ne oli vaikea saada laskemaan. Heti näki vireen nousun jälkeen, että rimat tippuivat. Vire kun pysyi alhaalla, yksikään rima ei tippunut. Tämä on todellista nuoralla tanssia! Mutta tosiaan ei Kaislalla ole hyppyongelmaa, kuten Vappukin sanoi. Kaisla osaa hypätä hyvin. Mutta jos vire on liian korkea, Kaisla ei keskity, jolloin tulee joko riman yli tiputtaen sen tai ali.
Kaislaa ei myöskään yhtään kehua iloisesti. Matalalla äänellä hyyvä riittää. Heti kun vahingossa iloisesti kehuin, kierrokset nousi saman tien. Mutta tosiaan oikealla tiellä ollaan nyt. Matka on varmasti pitkä, mutta itselle tärkeintä oli se, että Kaisla pystyy tekemään agia myös alemmassa viretilassa.
Ihanaa juhannusta kaikille!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti