Olen treenannut paljon viime aikoina sekä tokoa että arkikäyttäytymistä Kaislan kanssa Vireen hallinta -kurssin jälkeen. Sain uutta motivaatiota. Mikään ei etene tai parane, ellei sen eteen tee töitä.
Arkielämässä naksuttelu kontaktista metsälenkille lähdettäessä heti ulko-ovesta ulos astuttaessa. Se on jännä juttu, mistä koira tietää, milloin mennään lenkille ja milloin mennään vain tarpeille. Kun mennään vain tarpeille, niin ei ole mitään ongelmaa... Okei, silloin ei myöskään jouduta ylittää autotietä. Naksutteluun Kaisla reagoi hyvin, yleensä metsälenkin jälkeen tiepätkä menee huomattavasti paremmin kuin metsään mentäessä. Mutta edistystä on tapahtunut. Kävelykadulla on jopa polkupyörä ohitettu jonkinlaisessa kontaktissa. Otin toki muutaman askeleen puskiin, ettei ihan oltu samalla kadulla.
Se on jännä juttu nuo pyörät. Jos hihnassa nähdään paikallaan oleva polkupyörä (Kaisla ei ole edes nähnyt sen liikkuvan ollenkaan), hampaat on kiinni renkaassa. Mutta tänäänkin oli metsässä paikallaan oleva polkupyörä, Kaisla ei ollut ollenkaan kiinnostunut siitä..(Marjastajia ja sienestäjiä on tähän aikaan vuodesta liikkeellä.)
Treeneissä on treenattu paikkaoloa (aloitettu uudelleen uuden sanan kanssa alusta), ruutua (pitäisi hommata musta kosketuslätkä, pinkki on aavistuksen liian näkyvä), seuraamisen ja perusasennon tarjoamista sekä rauhoittumista. Ohjatuissa treeneissä olen pitänyt Kaislan koko ajan hallissa, ja yritän häntä siedättää siihen, että voidaan istua nätisti, vaikka toinen koira juoksisi ruutuun tai harjoittelee noutoa. Mielestäni edistystä on tapahtunut.
Nyt olen vielä tämän viikon lomalla, niin on ollut aikaa treenata. On ollut kivaa treenata. Se ei ole aina ollut itsestään selvyys. Ostin Kaislalle Hurtan Torrent sadetakin. Jotenkin koko ajan sataa, ja Kaisla tuo metsälenkeiltä aika paljon likaa sisälle, joten ajattelin, että olisi aavistuksen helpompi, jos hän käyttäisi sadetakkia. Nyt ei tietenkään ole vielä satanut, joten en ole päässyt testaamaan sadetakkia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti