maanantai 18. maaliskuuta 2019

Juoksut

Viime  viikon tiistaina Kaisla vihdoin aloitti juoksut! Olen ilmoittanut Kaislan 7.4 omaan rally-tokokisaan, toivottavasti mahdutaan. Jännitin sitä, että juokseeko Kaisla juuri silloin, mutta juoksut siis ehtivät loppua ennen sitä.

Treenattu on. Matto on ollut tosi hyvä. Se on sille selkeästi enemmän rangaistus, kun joutuu yksin palata makuupaikalle. Se on siis mennyt eteenpäin. Noutoa on myös treenattu. Ja istumista. Kaislan kanssa on ollut tosi kiva käydä hallilla yksin treenaamassa. Jotenkin nyt on ollut kivaa. Nyt pitäisi vain laajentaa liikkeiden treenaamista, aika pitkälti treenataan vaan niitä samoja juttuja. Mutta se on nyt vain niin, että paikkaolo on saatava valmiiksi.







maanantai 25. helmikuuta 2019

Maanantain treenit

Olipa kiva kuulla treenikaverilta, että Kaislan meno oli hienoa! No onhan se. Itseltä vaan se jää unohduksiin, kun kaikki ajatukset ovat paikkaolossa. Paikkaolosta mietin myös sitä, että olenko minä  tehnyt siitä niin vaikean meille. Nyt tänään siihen saatiin selkeä suunnitelma. Vaikka kiellän Kaislaa, kun se lähtee, se saa palkan, kun menen palauttamaan sen maahan, Ja sen jälkeenhän Kaisla aina on pysynyt. Nyt laitan sen matolle, ja jos lähtee, tiukasti ei ja komento matolle. Eli Kaisla ei saa tulla mun luokse siinä. Katsotaan! Ja minä varmaan olen ryhmätreeneissä hipsutellut, enkä kävellyt reippaasti. Yksin treenatessa varmasti olen kävellyt reippaasti pois.

Ja sitten vielä siitä Kaislan vinkumisesta. Niin voihan sitä vaikka naksutella hiljalla olosta ja hyvästä mielentilasta. Tämäkin vinkki tuli treenikaverilta. Päässyt itseltä unohtumaan. Naksuttelin sitten hallin oven ulkopuolella (ei häirinnyt muita) hyvästä ja hiljaisesta mielentilasta, niin nopeasti Kaisla rupesi sitä tarjoamaan.

sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Kuulumisia

Tällä viikolla taas koiraharrastaminen ei ole tuntunut mielekkäälle toiminnalle. Kaisla on sellainen koira, joka omallaan toiminnallaan voi olla jollekin toiselle koiralle suuri häiriö. Yritän parhaani mukaan pitää Kaislan hiljaisena odotusajalla. Haluan olla Kaislan kanssa hallissa, koska muuten tuntuu hullulle maksaa iso summa treenistä, jos se on vain se n.10-15 min oma yksilöaika. Odotteluaikaa olen  paljon yrittänyt hyödyntää. Siihen on vain tullut pieni ongelma. Kaisla on ihan kilareissaan (vinkuu, vinkuu ja vinkuu kovalla äänellä) ja vetää keskelle kenttää, jos se kanssa ei tee mitään. Paljon olemme harjoitelleet treenaavasta koirakosta luopumista. Tämä sujuu melko hyvin. Ja sattumalta viime viikolla olikin vaikea tilanne, koska en tajunnut, että ryhmämme koirakko aikookin treenata noutoa. Mulla oli Kaisla irti paikkamakuussa (yleensä ei ole, että ei vaan mene keskeyttämään toisen treeniä, ja siis Kaislahan ei ole kiinnostunut treenaavasta koirasta, vaan se haluaa sinne tekemään...), ja kapula lensi. Kaisla pystyi luopumaan, vaikka oli todella vaikea.

Koiraharrastamisen rankkuus siis tällä hetkellä johtuu siitä, että Kaislan kanssa on todella upeaa ja kivaa treenata kaksin, mutta ryhmässä treenaminen on äärettömän rankkaa. Olisipa Kaislan mielentila sama ryhmässä kuin yksin. Ja tokokokeeseen ei voi mennä ilman toisia koiria, niitten seurassa pitäisi vaan pystyä olemaan. Rallytoko on tuntunut kivalle vaihtoehdolle, mutta edelleen mun ajatukset olisi tokossa. En tiedä, onko se liian itsekästä yrittää treenata kuntoon toisten koirien kanssa treenaaminen vai pitäisikö vain luovuttaa?

Mutta noin yleisesti mulla on mennyt hermot Kaislan vinkumiseen. Toki ongelmaa ei ole, jos ei ole toisten treenatessa hallissa. Turhauma aiheuttaa vinkumisen. Nyt kotona on harjoiteltu mattoa ja siihen rauhoittumista makuuasentoon. Sisällä ei todellakaan vingu, eli sujui hyvin. Siitä johtuen päätin ottaa maton mukaan hallille. No eihän Kaisla nosta kierroksia yksin hallissa treenatessakaan. Sen huomasin treenistä, että mattoa pitää vielä naksuttaa, haluan, että se hakeutuu sinne mielukkaammin. Otin treeneistä videota. Pitkät videot, jos joku haluaa katsoa.




Nyt mitä puhuttiin Ninan kanssa, niin keskityn mattotreenin, ja ottaisin tunnarin harjoituksen alle. Tunnaria en vielä tällä viikolla ottanut, koska keskityimme mattotreeniin. Kapuloiden kanssa myös pitää treenata, paljon kapuloita ja paljon luopumista. Yksi kapula ja luopumista. Makuuasennon vahvistamista voimakkaillakin häiriöillä (lelu ja nami).

Kaisla kävi torstaina fyssarilla Kouvolassa. Kaisla oli muuten ok, mutta selkä oli kunnolla jumissa. Aukeni kuitenkin käsittelyllä. Ohjeeksi saatiin yhtä jumppaliikettä tehdä päivittäin ja muita vähän harvemmin.

Kovasti odottaisin, että Kaisla aloittaisi juoksut. Ne olisi pitänyt alkaa jo tammikuun lopussa, mutta ei ole vieläkään näkynyt.









maanantai 4. helmikuuta 2019

Rally-toko kisat Mikkelissä 3.2.19 ja muutamat treenit

Niin se vain loma loppui ja paluu arkeen koitti. Kaisla haettiin hoidosta torstaina. Perjantaina ja lauantaina kävin Akatemian hallilla treenaamassa yksin. Kaisla oli mielestäni tosi hyvä, vaikka olikin parin viikon tauko alla. Treenasimme lähinnä tokoa ja paikkaoloa. Lisäksi teimme rally-toko kisoja silmällä pitäen vähän myös rallya. Eli ohjaajan ympäri kiertämistä, tässä haukkuu kiihtymisestä, koska annan ison käsimerkin, mikä kiihdyttää. Lisäksi harjoittelimme aika vaikeaa liikettä: askel seiso, 2 askelta istu ja 3 askelta maahan. Seisominen on vaikea.

Sunnuntaina lähdimme kuitenkin hyvillä mielin Mikkeliin kisoihin. Lumisade aavistuksen mietitytti, että kannattaako lähteä ajamaan. Ajokeli oli kuitenkin oletettua parempi. Tuomarina oli Minna Hillebrand. Alokkaan rata näytti tälläiselle:


Eli rata alkoi mielestäni todella vaikeasti: ensimmäisenä liikkeenä oli ohjaajan ympäri myötäpäivään ja toisena eteen istu, oikealta istu (kuvassa väärä tehtävä). Eli ihan hirveää sähläystä hihnan kanssa! Tästä kuitenkin selvittiin vain pisteen menetyksellä (epätarkasti suoritettu tehtävä). Loppuratahan olikin sitten ihan helppo, käytännössä pelkkää seuraamista. Se sujui meiltä erinomaisesti. Saimme siis yhteensä pisteitä 99/100 ja sijoituimme kolmanneksi. Olipa hienoa! Tuomarin kommentit lämmittivät myös mieltä: Koiralla valtava into tehdä töitä! Helppoa mennä radalla, kun voi luottaa koiran osaamiseen.



Tänään vuorossa oli pitkäasta aikaa tokon ryhmätreenit. Niissä Kaisla oli erittäin hyvä. Pystyin lähettämään ruutuun ekalla, ei siis jäänyt vihjesanasta ollenkaan jumiin, vaan nosti kontaktin saman tien. Sama juttu myös merkissä. Mitä ihmettä? Paikkaolo tehtiin vaihtelevalla menestyksellä. Lisää treeniä vaan. Ja sen kun saisi tyhjässä hallissa 100 varmaksi, niin sitten sen tehtävän suorittaminen häiriössä olisi luonnollisesti helpompaa Kaislalle.

tiistai 15. tammikuuta 2019

Parit treenit

Viime viikon maanantaina tokotreenit jatkuivat joulutauon jälkeen. Kaisla oli melko korkeassa mielentilassa. Ja ei pysynyt paikoillaan, vaikka tein kaikkea pientä sivussa ennen kuin aloitimme. Kaisla on olemukseltaan sellainen koira treeneissä, joista osa koirista ottaa aika paljon häiriötä ja ymmärrän täysin sen. Ryhmästä yksi koira viime syksynä karkasi omalta vuoroltaan Kaislan luokse ja sen jälkeen olemme olleet joko ulkona tai kopissa hänen suoritusvuoronsa ajan. Viime viikolla kouluttaja sanoi, että tehdään paikkaolot kahdessa erässä. Tämä sopi hyvin meille, koska ajattelin, että Kaislalle yhden koiran häiriö on riittävä. Tämä kyseinen koira meinasi jäädä hengailemaan paikkamakuu rivistöön. Pyysin häntä, että anteeksi voitko siirtyä kauemmaksi, että Kaislalle ei tule kuin yhden koira häiriö (Kaislakin ottaa kyseisestä koirasta aavistuksen enemmän häiriötä, koska on tosiaan päässyt tulemaan iholle asti.), niin omistaja niin vastahakoisesti nousi, että ajattelin, että ei helvetti sentään. No mulla jäi treenistä siis pääasiassa vitutus ihmisiä kohtaan.

Eilisissä treeneissä tehtiin jälleen paikkamakuut kahdessa eri erässä. Kaisla ei meinannut taaskaan pysyä, mutta nyt ei ole kyse vireestä, vaan malttamattomuudesta. Tätä pitää vaan tehdä, helppoja ja vaikeita sopivissa määrin, jotta ei pääse uudelleen oppimaan hipsimistä mun perään (nyt kun se on kertaalleen saatu kitkettyä). Kaislan kanssa myös omalla vuorolla tehtiin istumista ja paikkamakuuta, tällöin pysyi koko ajan paikoillaan, pyysin myös pari treenikaveria hengailemaan lähemmäksi meidän vuorolla, jotta tulisi toisista koirista enemmän häiriötä.

Sivussa teimme vähän rallytokoa. En ymmärrä, miten hihnan kanssa tehdään se, että koira kiertää ihmisen ympäri, ihan sika vaikea! Tehtiin myös kaukoja ja rauhoittumista.

Nyt Kaislalle tulee heti perään uusi parin viikon tauko, koska me lähdemme reissuun ja Kaisla menee vanhemmilleni Mikkeliin kahdeksi viikoksi hoitoon.




tiistai 1. tammikuuta 2019

Hyvää alkanutta vuotta blogimme lukijoille!

Lähdimme Kaislan kanssa pauketta pakoon maalle. Siellä on vaan niin mukavaa. Puolen yön aikaan sinnekin kuului jokunen pauke. Niihin Kaisla lähinnä reagoi murisemalla. Tänään lenkillä kuulimme myös laukauksen (siellä metsästetään jäniksiä käsittääkseni) ja siihen ei reagoinut mitenkään. Kaisla ei siis ole tälläisiin ääniin reagoinut, mutta kimakoihin ääniin on reagoinut. Ei varsinaisesti pelkäämällä, vaan siirtymällä toiseen huoneeseen.

Vuoden ensimmäinen päivä oli erittäin lumisateinen, lähdin ajoissa valosan aikaan ajamaan kotiin. Aamulenkillä metsässä oli ihan liikaa lunta ja jäällä oli vettä, joten maallakin joutui hihnan kanssa lähteä metsäautotielle lenkille.




lauantai 29. joulukuuta 2018

Kulunut vuosi ja ensi vuoden haaveet

Tälläistä olen kirjoittanut vuosi sitten vuoden 2018 suunnitelmista:

Vuodelle 2018 en aseta sen suurempia tavoitteita. Treenataan tokoa ohjatusti kerta viikkoon, yritetään käydä mahdollisuuksien mukaan ulkopuolisilla kouluttajilla ja päästä lajissa eteenpäin. Haaveena on tokokokeet. Ostin lisenssin jo nyt. koska jos hyvin käy, niin voidaan mennä kokeisiinkiin. Toisena ajatuksena on käydä rallytokon alkeiskurssi, ja siinä lajissa Kaisla on ehkä nopeammin koevalmis, niin mahdollisesti mennä rallytokokokeisiin. Sellaisesta haaveilen. Olemme jo vähän kotona harjoitelleet rallytokon liikkeitä. :)


Olemme treenanneet tokoa kerta viikkoon. Katin treenien loppumisen jälkeen jatkoimme lähes suoraan Ninalla. Kävimme yhdellä ulkopuolisella kouluttajalla, mutta hän olikin sitten merkitsevä Kaislan mielentilan kannalta: Jari Kantoluoto. Hänen neuvoillaan, treenikaverien ja kouluttajien kommenteilla on nykyiseen tilanteeseen päästy.

Kokeissa ei ole käyty, koska paikkaolo ei ole vieläkään valmis. Kaisla osaa sekä alokkaan että avoimen luokan liikkeet. Ehkä pitäisi alkaa ottaa voittajankin liikkeitä (esim. suunnat ja tunnari aktiivisempaan harjoitteluun). Mutta mepäs kävimmekin rally-toko-kokeessa ja saatiin hyväksytty tulos. Niin! Olen onnellinen tästä.

Kaislan haljenneen hampaan tutkimisen yhteydessä selkä kuvattiin virallisesti ja tuloksena terve selkä myös spondyloosin osalta. :)

Vuodelle 2019 suunnitelmia:

  •  Toivon, että Kaisla pysyy terveenä
  • Tokoa treenataan ohjatusti kerta viikkoon
  • Mahdollisesti jollain ulkopuolisella kouluttajalla (tällä hetkellä vaan ei ole oikeastaan ongelmaa, johon mulla ei olisi suunnitelmaa)
  • Tokokoe?
  • Rally-toko-kokeita mahdollisimman paljon (lisenssi on jo hankittu ensi vuodelle)