Viime viikon maanantain Katin treeneissä Kaisla teki todella upeita ruutuja (targetti oli ruudussa). Mutta siis pysyi siellä jähmettyneenä ihan paikoillaan, vaikka kehuin jne. Siis todella makeita. Toki lelu oli mulla kädessä. Siitä tuli todella hyvä mieli, että joku menee eteenpäin. Paikkaoloissa ei sen sijaan kehumista.
Viime viikolla kävin myös varmastikin viimeisen kerran ulkokentällä treenaamassa. Treenattiin luoksetuloa, seuraamista ja paikkaoloa. Kelit ovat sellaiset, että ensi keväänä seuraavan kerran ulkokenttä -treeniä tämän vauhtimimmin kanssa.
Eilen Katin treeneissä Kaisla oli todella kierroksilla, joten paikkaoloissa olin metrin päässä ja palkkasin tiheästi. Omalla vuorolla jälleen muutama ruutu, nyt oli aavistuksen ennakointia havaittavisssa, täytyy olla sen suhteen johdonmukainen. Sen jälkeen maassaoloa ja seisomista lelulla. Teki todella hyvin suurestä häiriöstä huolimatta (koira räyhäsi kentän vierellä). Koska aikaa jäi, tehtiin liikkeestä maahanmenoa käskytettynä Palkkailin käskys-sanoista. Nyt ei mennyt kertaakaan maahan käsky-sanalla.
Nyt me ollaan heinäkuun puolesta välin oltu Kaislan kanssa lähes koko tuntia hallissa, eli olen treenannut Kaislalle sietoa, pitää pystyä luopumaan treenaavasta koirasta. Jos toinen koira saa juosta ruutuun, niin se saa juosta ruutuun ilman, että Kaislan tulee siitä kiihtyä. Tämä on mennyt huomattavasti eteenpäin. Samalla tulee kaikkea pientä treenattua hihnassa: istumista, maassaoloa, seisomista, seuraamista, luopumista, kapulan pitoa, kaukoja (no kaukoja ei olla ihan hirveästi tehty, koska niissa pitäisi vireen olla todella matala, ja ehkä siihen ei ole ihan vielä päästy). Mutta siis alussa oli ihan hirveästi tekemistä, että Kaisla pystyy keskittymään muuhun kuin vetämään kohti treenaavaa koiraa. Tässä asiassa olin ihan liian laiska Kaislan ollessa pentu/nuorempi, oli niin paljon helpompaa viedä koira autoon... Mutta nyt sitä on johdonmukaisesti kerran viikossa harjoiteltu. Nyt alan hiljalleen päästä jyvälle, millä keinoin Kaislan mielentilaan vaikutetaan. Mutta eilenkin sanoin treenikaverille, että Kaisla oli tehnyt oman vuoron ja olllut lähes tunnin hallissa, ja NYT se on siinä mielentilassa, missä toivoisin sen olevan treenin alussa. Siinä tilassa Kaisla oli avoin tekemiselle ja häntä heilui siten, miten normaalilla koiralla heiluukin.
Kaislan kanssa hihnakävely on myös mennyt jonkun verran eteenpäin. Välillä menee monta lenkkiä hyvin, ja välillä taas menee monta lenkkiä huonosti. Fyssarilla käynnin jälkeen päätin jälleen kerran alkaa juosta Kaislan kannssa, jotta saisi sille pidempikestoista ravia. Nyt ollaan käyty kaksi kertaa juoksemassa lentokentän ympäri, ja ravilla menee, mutta vielä ei voida puhua rennosta ravista.
'
