torstai 18. maaliskuuta 2010

Agia ja muutakin


Eiliset agitreenit oli aivan mahtavat, todella mukavat, Leimu kulki älyttömän hyvin ollakseen pelkät treenit. Ja vihdoin jostain sentään tulosta alkaa syntyä: kepit oikealta puolelta on aika hyvät! Siis niissä on jo vauhtia. Eilen oli pari noin viidentoista esteen rataa. Molemmat radat oli todella sujuvia, mutta molemmista löytyi muutama jippo -kohta. Radoilla oli myös kaikki kontaktit, ja Leimulla sekä puomilla että A:lla namikippo. Tänään vapautus heti namin syömisen jälkeen. Pöytä oli myös tänään. Siis Leimun meno oli ihan mahtavaa :D Niin ja tokalla radalla jätin Leimun kahden esteen taakse, ja se pysyi siellä ihan ekalla kerralla. Mieli olisi tehnyt mennä palkkaamaan, mutta ei varmaan uudestaan olisi pysynyt... Minä en siis ole oikeen vaaatinut Leimulta paikalla oloa, koska melkein radalle kuin radalle, voi lähteä koiran kanssa lähes samanaikaisesti, koska koira ei ole nopea.


Viime viikon agitreenit oli myös mukavat. Silloin Leimulla otin A:lta kontaktilta kestoa, eli namikipon lisäksi palkkasin vielä kädestä ennen kuin vapautin. Tämän keston tarkoituksena on siis yrittää saada Leimu ymmärtämään, että kontaktilta ei poistuta ennen lupaa, ja jos sitä kautta alkaisi mennä jakeluun, että tarkoituksena on pysähtyä aina 2on2off -asentoon. Harmittaa ihan vietävästi, kun en oikeasti tajunnut ihan heti alusta asti opettaa kontakteja...


Giardiaan Leimu sai tänään viimeiset Axilurit. Lopetin pakottamisen ruuan syömiseen, eli en enää ole syöttänyt kädestä, koska se on koiralle etu. Ja siitä edusta ei ole helppo luopua. Oikeasti en olisi muuten alunalkaenkaan syöttänyt Leimua kädestä, ellen olis luullut, että se on todella sairas. Nyt jos kaikki menee ohi tällä, niin se on kyllä helpotus. Palatakseni syömiseen, niin se on kyllä syönyt joka päivä kupista, mutta ei läheskään kaikkia ruokia. Samaa ruokaa olen sitten tarjonnut aamulla ja illallla. Ensi viikolla pitää viedä kontrollinäyte, niin saa tietää, onko giardian häätöhoito onnistunut. Kyllä sen pitäisi olla onnistunut, nimittäin Leimu on pesty kahteen kertaan, asunto on siivottu ylösalaisin, matot on menossa pesulaan, verhot, päiväpeitot ja pedit on pesty sekä auton takakontti siivottu. En ihan tarkkaan tiedä, missä kaikkialla niitä giardia koteloita voi olla, eläinlääkäri vain sano, että siivoa, ja sitä on kyllä tehty.


Nyt kun Leimu ei välttämättä ole sairas, niin aloin innostua näyttelyistä. Itseasiassa vähän harmittaa, kun en ilmoittanut sitä Lappeenrannan pääsiäisnäyttelyyn. Mikäli Tiina vie Jaavan Salkoselle Pertunmaalle, niin minäkin todennäköisesti ilmoitan Leimun sinne, sitä ei voi enää montaa päivää miettiä, ennen kuin ilmoittautuminen menee umpeen. Sitten Leimulle haluan Marja Talvitien arvostelun, ja se olisi Parikkalassa tuomarina. Ja elokuussa Leimun voisi viedä Kouvolaan Tapio Kakolle arvosteltavaksi. Sen jälkeen ei puuttuisi kuin yksi tuomari, jolta haluan arvostelun Leimulle (Kuusisto Jukka).

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti